Maahanmuuttajien ja hoitohenkilöstön käsityksiä mielenterveyspalveluista Espoossa
Peurala, Vuokko (2010)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Peurala, Vuokko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916108
Tiivistelmä
Maahanmuuttajien ja hoitohenkilöstön käsityksiä mielenterveyspalveluista Espoossa
Tämän opinnäytetyön tavoite on tuoda esiin mielenterveyspalveluita käyttävien maahanmuuttajien käsityksiä ja arvioita mielenterveyspalveluista Espoossa. Maahanmuuttajien käsitykset välitettiin muille sidosryhmille: hoitohenkilöstölle, hallinnolle ja päättäjille.
Opinnäytetyössä käytetään soveltaen asiakaslähtöistä arviointimenetelmää Bikva-mallia, joka rajattiin koskemaan perusterveydenhuoltoa. Opinnäytetyön arvioinnin kohteesta, Espoon mielenterveyspalveluista, kerättiin aineistoa kuuden asiakkaan ryhmähaastattelulla. He kaikki olivat 17‒41-vuotiaita pakolaisia. Tässä opinnäytetyössä haastatelluista asiakkaista käytetään nimitystä maahanmuuttajat.
Hoitohenkilöstön haastattelut kerättiin kolmen työntekijän ryhmähaastattelulla ja yhden työntekijän yksilöhaastattelulla. Hoitohenkilöstö pohti maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluissa kokemia ongelmia omasta näkökulmastaan ja arvioi palvelua. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna.
Arvioinnin perusteella maahanmuuttajat kokevat, että hoitoon pääsy kestää liian kauan. He näkevät myös, että kieliongelmat ja rajalliset mahdollisuudet saada tulkkausta heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada ja käyttää mielenterveyspalveluja.
Saatuun hoitoon oltiin tyytyväisiä ja hoitosuhteissa syntyi luottamusta. Hoitohenkilöstöä rajoittavia tekijöitä ymmärrettiin. Jonkin verran uskottiin, että Suomessakin yleistyneet maahanmuuttajakielteiset asenteet vaikuttavat hoidon saamiseen. Hoitohenkilökunta näkee tasavertaisuuden toteutuvan hoitoon pääsyssä maahanmuuttajien ja valtaväestön kesken. Hoitohenkilöstö arvioi maahanmuuttajien tyytymättömyyden johtuvan siitä, että toiveet ja tarjottu palvelu eivät kohtaa.
Maahanmuuttajat haluaisivat olla vuorovaikutuksessa valtaväestön kanssa, ja kokivat kieliongelmien ja kontaktien puutteen vaikuttavan heikentävästi mielenterveyteen. Hoitohenkilöstö koki, että pitkät odotusajat kielikursseille turhauttavat maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajien mukaan mielenterveyspalveluiden kehitystyössä heidän osaltaan tulisi huomioida kunkin palveluntarvitsijan koko elämäntilanne ja hoidon tarve nykyistä paremmin. Se toteutuisi kehittämällä yhteistyötä Espoon kunnan eri yksiköiden ja sektorien välillä.
Haastatellut maahanmuuttajat ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien mielenterveyspalveluita kehitettäessä.
Tämän opinnäytetyön tavoite on tuoda esiin mielenterveyspalveluita käyttävien maahanmuuttajien käsityksiä ja arvioita mielenterveyspalveluista Espoossa. Maahanmuuttajien käsitykset välitettiin muille sidosryhmille: hoitohenkilöstölle, hallinnolle ja päättäjille.
Opinnäytetyössä käytetään soveltaen asiakaslähtöistä arviointimenetelmää Bikva-mallia, joka rajattiin koskemaan perusterveydenhuoltoa. Opinnäytetyön arvioinnin kohteesta, Espoon mielenterveyspalveluista, kerättiin aineistoa kuuden asiakkaan ryhmähaastattelulla. He kaikki olivat 17‒41-vuotiaita pakolaisia. Tässä opinnäytetyössä haastatelluista asiakkaista käytetään nimitystä maahanmuuttajat.
Hoitohenkilöstön haastattelut kerättiin kolmen työntekijän ryhmähaastattelulla ja yhden työntekijän yksilöhaastattelulla. Hoitohenkilöstö pohti maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluissa kokemia ongelmia omasta näkökulmastaan ja arvioi palvelua. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna.
Arvioinnin perusteella maahanmuuttajat kokevat, että hoitoon pääsy kestää liian kauan. He näkevät myös, että kieliongelmat ja rajalliset mahdollisuudet saada tulkkausta heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada ja käyttää mielenterveyspalveluja.
Saatuun hoitoon oltiin tyytyväisiä ja hoitosuhteissa syntyi luottamusta. Hoitohenkilöstöä rajoittavia tekijöitä ymmärrettiin. Jonkin verran uskottiin, että Suomessakin yleistyneet maahanmuuttajakielteiset asenteet vaikuttavat hoidon saamiseen. Hoitohenkilökunta näkee tasavertaisuuden toteutuvan hoitoon pääsyssä maahanmuuttajien ja valtaväestön kesken. Hoitohenkilöstö arvioi maahanmuuttajien tyytymättömyyden johtuvan siitä, että toiveet ja tarjottu palvelu eivät kohtaa.
Maahanmuuttajat haluaisivat olla vuorovaikutuksessa valtaväestön kanssa, ja kokivat kieliongelmien ja kontaktien puutteen vaikuttavan heikentävästi mielenterveyteen. Hoitohenkilöstö koki, että pitkät odotusajat kielikursseille turhauttavat maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajien mukaan mielenterveyspalveluiden kehitystyössä heidän osaltaan tulisi huomioida kunkin palveluntarvitsijan koko elämäntilanne ja hoidon tarve nykyistä paremmin. Se toteutuisi kehittämällä yhteistyötä Espoon kunnan eri yksiköiden ja sektorien välillä.
Haastatellut maahanmuuttajat ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää maahanmuuttajien mielenterveyspalveluita kehitettäessä.