Outi-kirjastojen kielikurssiaineistojen arviointi ja uudistaminen
Möttönen, Elina (2010)
Möttönen, Elina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717319
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Outi-kirjastojen kielikurssiaineistoja. Tietoperustassa tarkasteltiin arviointia kirjastopalvelujen ja kokoelman näkökulmasta. Arviointimenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen menetelmä. Tutkimuksessa selvitettiin kielikurssien nimekkeiden lukumäärät, ikäjakaumat viiden vuoden ikähaarukalla ennen vuotta 1985 ilmestyneistä kielikursseista vuoteen 2009. Sitten laskettiin Excel-taulukkolaskennalla kielikurssityypit prosentteina. Työssä pyrittiin myös selvittämään kielikurssiaineistojen uudistamista ja lopuksi laadittiin vinkkilista hankintoja varten.
Outi-kirjastojen kielikurssiaineistosta saatiin selville seuraavia piirteitä: Kokoelman suuruus oli 1.11.2009 yhteensä 693 nimekettä. Eniten kielikursseja oli englanninkielessä, 277 kpl. Kärkinelikkoon kuuluivat lisäksi ruotsin kielen kurssit, 94 kpl, sekä 69 kpl saksan kielen ja 57 kpl venäjän kielen kielikurssiaineistoja. Tarkasteltaessa kaikkia kieliä kielikurssityypeittäin, oli yleisin aineistolaji kirjan ja c-kasetin yhdistelmä 349 kpl (50,4 %). Toiseksi eniten oli kirjan ja CD-levyn yhdistelmiä, yhteensä 115 kpl (16,6 %). Kun tarkastelee hankintavuosia, kielikurssiaineistoja oli eniten vuosilta 1991–1995, yhteensä 18,3 %, joten taloudellinen lamakaan ei vaikuttanut hankintamääriin. Vastaavasti hankintoja oli tehty vähiten vuosina 2006–2009 eli 6,5 %.
Tärkeimpinä tuloksina saatiin selville se, että kielikurssiaineisto osoittautui vanhaksi; vuoteen 2000 tehtyjä hankintoja oli noin 66,7 %. Suurin osa aineistotyypeistä oli kirjan ja c-kasetin yhdistelmiä, jotka olivat myös vanhentuneita kielikurssiaineistoja. Tutkimus osoitti myös sen, että luettelointiin tarvittaisiin yhteneväisyyttä ja tarkkuutta.
Outi-kirjastojen kielikurssiaineistosta saatiin selville seuraavia piirteitä: Kokoelman suuruus oli 1.11.2009 yhteensä 693 nimekettä. Eniten kielikursseja oli englanninkielessä, 277 kpl. Kärkinelikkoon kuuluivat lisäksi ruotsin kielen kurssit, 94 kpl, sekä 69 kpl saksan kielen ja 57 kpl venäjän kielen kielikurssiaineistoja. Tarkasteltaessa kaikkia kieliä kielikurssityypeittäin, oli yleisin aineistolaji kirjan ja c-kasetin yhdistelmä 349 kpl (50,4 %). Toiseksi eniten oli kirjan ja CD-levyn yhdistelmiä, yhteensä 115 kpl (16,6 %). Kun tarkastelee hankintavuosia, kielikurssiaineistoja oli eniten vuosilta 1991–1995, yhteensä 18,3 %, joten taloudellinen lamakaan ei vaikuttanut hankintamääriin. Vastaavasti hankintoja oli tehty vähiten vuosina 2006–2009 eli 6,5 %.
Tärkeimpinä tuloksina saatiin selville se, että kielikurssiaineisto osoittautui vanhaksi; vuoteen 2000 tehtyjä hankintoja oli noin 66,7 %. Suurin osa aineistotyypeistä oli kirjan ja c-kasetin yhdistelmiä, jotka olivat myös vanhentuneita kielikurssiaineistoja. Tutkimus osoitti myös sen, että luettelointiin tarvittaisiin yhteneväisyyttä ja tarkkuutta.