Pienten sellonsoittajien satumaailma : Anja Majan sovelluksia Suzuki-menetelmästä
Tykkyläinen, Laura (2010)
Tykkyläinen, Laura
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116696
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116696
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni kuvaa arvostetun Suzuki-pedagogin Anja Majan opetusmenetelmiä sellonsoiton alkeisopetuksessa. Majan opetuksen pohjana on Shinichi Suzukin kehittämä Suzuki-menetelmä. Maja toimii sellonsoitonopettajana Käpylän musiikkiopistossa ja kouluttaa tulevia sello-opettajia Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa sekä kiertää Suzuki-kouluttajana ulkomaita myöten. Opinnäytetyössäni selvitän joitain syitä siihen, miksi Majan käyttämät opetustavat, muun muassa sadut ja pelit, toimivat niin hyvin lasten sellonsoiton opetuksessa. Kuvaan työssäni Anja Majan tapaa opettaa sellonsoittoa pääasiassa 4–7-vuotiaille lapsille. Peilaan opetuskeinoja lapsuuden kehitysvaiheen ominaispiirteisiin, taitojen oppimiseen sekä Kososen (1996) musiikin motivaatioluokitukseen. Keräsin aineistoni teemahaastattelulla.
Anja Maja on kehittänyt työssään lapsen maailmaan, kiinnostukseen ja ajatteluun soveltuvia opetusmenetelmiä ja -tapoja, joiden kautta lapsi oppii paremmin ja motivoituu niin soittamiseen kuin teknisten asioiden opetteluun. Tärkeässä osassa ovat alle kouluikäistä luontaisesti kiinnostavat sadut ja mielikuvitusmaailma. Ne tekevät sellon soitosta ja harjoittelusta lasta kiehtovan maailman ja antavat mahdollisuuden leikkiin tekniikkaa opetellessa. Myös sääntöleikit ja pelit ovat lapselle luontaisesti kiinnostavia ja motivoivia. Pelit auttavat lasta jäsentämään ja hahmottamaan asioita ja lisäävät esimerkiksi teknisten harjoitusten hauskuutta.
Useissa haastattelun kohdissa nousee esille asioiden konkretisoiminen ja tehtävien rajaaminen, joiden tärkeys selittyy lapsen ajattelun tasolla, jossa abstraktit operaatiot eivät vielä onnistu ilman konkreettisia esineitä. Majan opetustavat vetoavat hyvin moniin eri motiiviluokkiin, joista tärkeimmiksi nousevat soittamiseen ja sen tuottamiin elämyksiin perustuvat motiivit, hallintamotiivit, musiikin esittäminen, kontaktimotiivit ja ulkoiset palkkiot.
Työstäni on hyötyä erityisesti sellonsoiton alkeita opettaville konkreettisten opetusvinkkien muodossa. Myös muille pieniä lapsia opettaville työ avaa polkuja lapsen maailmaan ja ajattelutapaan.
Anja Maja on kehittänyt työssään lapsen maailmaan, kiinnostukseen ja ajatteluun soveltuvia opetusmenetelmiä ja -tapoja, joiden kautta lapsi oppii paremmin ja motivoituu niin soittamiseen kuin teknisten asioiden opetteluun. Tärkeässä osassa ovat alle kouluikäistä luontaisesti kiinnostavat sadut ja mielikuvitusmaailma. Ne tekevät sellon soitosta ja harjoittelusta lasta kiehtovan maailman ja antavat mahdollisuuden leikkiin tekniikkaa opetellessa. Myös sääntöleikit ja pelit ovat lapselle luontaisesti kiinnostavia ja motivoivia. Pelit auttavat lasta jäsentämään ja hahmottamaan asioita ja lisäävät esimerkiksi teknisten harjoitusten hauskuutta.
Useissa haastattelun kohdissa nousee esille asioiden konkretisoiminen ja tehtävien rajaaminen, joiden tärkeys selittyy lapsen ajattelun tasolla, jossa abstraktit operaatiot eivät vielä onnistu ilman konkreettisia esineitä. Majan opetustavat vetoavat hyvin moniin eri motiiviluokkiin, joista tärkeimmiksi nousevat soittamiseen ja sen tuottamiin elämyksiin perustuvat motiivit, hallintamotiivit, musiikin esittäminen, kontaktimotiivit ja ulkoiset palkkiot.
Työstäni on hyötyä erityisesti sellonsoiton alkeita opettaville konkreettisten opetusvinkkien muodossa. Myös muille pieniä lapsia opettaville työ avaa polkuja lapsen maailmaan ja ajattelutapaan.