Rehulupiinit viljelykasveina
Ketomäki, Ville (2010)
Ketomäki, Ville
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120917720
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käydään läpi kolmen Lupinus-suvun edustajan lajilliset yleispiirteet ja niille soveltuva viljelytekniikka. Lajeina ovat sini- (Lupinus angustifolius), kelta- (Lupinus luteus) ja valkolupiini (Lupinus albus). Suomalaisittain tuntemattomien viljelykasvien viljelytekniikan selvittämisessä jouduttiin nojautumaan raskaasti ulkomaiseen lähdeaineistoon.
Viljelytekniikkaosiossa käydään läpi rehulupiineille soveltuvat maalajit, kylvö- ja lannoitussuositukset, kasvinsuojelu ja sadonkorjuu. Tämä osio perustuu suurelta osin ulkomaisiin lähteisiin, joita pyrittiin lähdekriittisesti kirjoittamaan Suomen olosuhteisiin soveltuviksi. Tämän vuoksi monia tuholaisia jätettiin pois, koska niitä ei ainakaan vielä esiinny Suomesta tai sen lähiympäristössä.
Työn loppuosan muodostaa kesällä 2010 tehty rehulupiinien viljelykoe. Kokeessa kylvettiin kolmesta lajista yksi lajike. Tulokset edustavat vain kyseisten lajikkeiden ominaisuuksia ja suorituskykyä. Kasvilajia puoltava tai hylkäävä kanta vaatisi laa-jemman kokeen, jota tekijä ei kyennyt tekemään resurssien puutteen takia. Työssä seurataan ja kuvaillaan kasvuston kehitystä kasvukauden eri vaiheissa.
Viljelykokeessa kylvettiin kaksi osiota, joissa rehulupiineja tarkasteltiin kokoviljasäilörehuna seoskumppani viljan kanssa ja puhtaana kasvustona siementuotanto tarkoituksessa. Tarkastelussa oli sinilupiinilajike Sonet, valkolupiinilajike Lucid ja keltalupiinilajike Mister. Seoskasvustossa lupiinin kumppanina toimi kevätvehnälajike Kruunu.
Kokoviljasäilörehu sadot olivat hyviä, mutta siementuotannossa vain sinilupiini kykeni tuottamaan sadon. Kokeet olivat monesta syystä haastavia. Pääongelmina olivat lupiinien kasvuaikavaatimuksen pituus, erittäin kapea rikkakasviainevalikoima, lupiinien kasvutapojen erilaisuudet ja tuholaisongelmat.
Viljelytekniikkaosiossa käydään läpi rehulupiineille soveltuvat maalajit, kylvö- ja lannoitussuositukset, kasvinsuojelu ja sadonkorjuu. Tämä osio perustuu suurelta osin ulkomaisiin lähteisiin, joita pyrittiin lähdekriittisesti kirjoittamaan Suomen olosuhteisiin soveltuviksi. Tämän vuoksi monia tuholaisia jätettiin pois, koska niitä ei ainakaan vielä esiinny Suomesta tai sen lähiympäristössä.
Työn loppuosan muodostaa kesällä 2010 tehty rehulupiinien viljelykoe. Kokeessa kylvettiin kolmesta lajista yksi lajike. Tulokset edustavat vain kyseisten lajikkeiden ominaisuuksia ja suorituskykyä. Kasvilajia puoltava tai hylkäävä kanta vaatisi laa-jemman kokeen, jota tekijä ei kyennyt tekemään resurssien puutteen takia. Työssä seurataan ja kuvaillaan kasvuston kehitystä kasvukauden eri vaiheissa.
Viljelykokeessa kylvettiin kaksi osiota, joissa rehulupiineja tarkasteltiin kokoviljasäilörehuna seoskumppani viljan kanssa ja puhtaana kasvustona siementuotanto tarkoituksessa. Tarkastelussa oli sinilupiinilajike Sonet, valkolupiinilajike Lucid ja keltalupiinilajike Mister. Seoskasvustossa lupiinin kumppanina toimi kevätvehnälajike Kruunu.
Kokoviljasäilörehu sadot olivat hyviä, mutta siementuotannossa vain sinilupiini kykeni tuottamaan sadon. Kokeet olivat monesta syystä haastavia. Pääongelmina olivat lupiinien kasvuaikavaatimuksen pituus, erittäin kapea rikkakasviainevalikoima, lupiinien kasvutapojen erilaisuudet ja tuholaisongelmat.