Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Eläkeikäisten liikunnan perusselvitys Keravalla
Vakkila, Jarmo (2010)
Vakkila, Jarmo
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017835
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017835
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Keravan eläkeikäisten yli 65-vuotiaiden liikunnan harrastamista ja sen aktiivisuutta ja kokemuksia. Lisäksi pyrittiin selvittämään eläkeläisten odotuksia Keravan kaupungin Liikuntapalvelun ja liikuntapaikkojen osalta. Tämän kyselyn perusteella on tarkoituksena kehittää ja huomioida keravalaisten eläkeläisten palveluita ja edistämään liikunnan turvallista harrastamista.
Kysely toteutettiin keväällä 2010 kyselylomakkeella. Aineisto lähetettiin postikyselynä väestörekisteristä otetulla satunnaisotannalla. tuhat lomaketta lähetettiin suhteutettuna jokaiseen ikäryhmään, jotta saatiin vastauksia kaikilta ikäryhmiltä. Vastausprosentti oli noin 50 %, joista naisia oli 60 % ja miesten osuudeksi muodostui 39 %
Tutkimuksessa 89,5 % vastasi harrastavansa liikuntaa. 33 % harrastaa liikuntaa päivittäin. Vastaajista18 % liikkuu 5-6 kertaa viikossa ja 30 % 3-4 kertaa viikossa. 1-2 kertaa viikossa harrastaviksi ilmoittautui 13 %. Liikuntaa harrastamattomia oli 5 %. Eniten eläkeläiset harrastavat liikuntaa kävelyteillä ja ulkoilureiteillä, uimahallissa kunto- ja liikuntasaleissa. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden koettiin olevan hyvä ja enemmistö tavoittaa liikuntapaikat kevyen liikenteen väylien avulla ja omalla autolla. Tulosten mukaan suurin osa eläkeläisistä asuu keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä Kalevassa ja Sompiossa. Liikunnan ajankohta sijoittuu 61 %:lla aamupäivään ja päivään. Aikaan vaikuttaa turvallisuus joka koettiin merkittävänä eläkeläisten liikkumisen ajankohdan valintaan. Harrastetuimmat liikuntalajit olivat kävely, pyöräily, hyötyliikunta, uinti, hiihto ja jumppa. Kaupungin tarjoamat liikuntamahdollisuudet saivat arviointiasteikolla 1-5 tuloksen 4 ja tarjottujen ohjaustoimintojen laatu 3,8. Liikuntapaikkojen kattavuus oli 3,7. Urheiluseuraan jäsenyys oli ainoastaan 11,5 prosentilla kaikista vastaajista.
Keravalaiset eläkeläiset ovat aktiivisempia harrastajia kuin suomalaiset yleensä, mitä tukee kaupungin pie-nuus ja kevyen liikenteen reitit ja tyytyväisyys kaupungin tarjoamiin ohjauspalveluihin sekä liikuntamahdollisuuksiin. Yleisin tavoite oli parempi terveys, mielen virkistys ja kunnon sekä lihaskunnon kohotus. Tavoitteet olivat molemmilla sukupuolilla samankaltaiset. Saaduista tuloksista voidaan päätellä, että Keravan eläkeläiset kokevat liikunnan terveydellisen merkityksen tärkeänä, he ilmoittavat olevansa kohtalaisen tai hyvän terveyden omaavia, mitä tukee tulokset liikunta-aktiivisuudesta. Huomioitavaa on, että liikunnan hinta rajoittaa eläkeläisten liikuntavalintoja ja että tulevissa liikuntasuunnitelmissa on huomioitava voimakkaasti kasvava vanhempien, yli 75-vuotiaiden, keravalaisten määrä.
Kysely toteutettiin keväällä 2010 kyselylomakkeella. Aineisto lähetettiin postikyselynä väestörekisteristä otetulla satunnaisotannalla. tuhat lomaketta lähetettiin suhteutettuna jokaiseen ikäryhmään, jotta saatiin vastauksia kaikilta ikäryhmiltä. Vastausprosentti oli noin 50 %, joista naisia oli 60 % ja miesten osuudeksi muodostui 39 %
Tutkimuksessa 89,5 % vastasi harrastavansa liikuntaa. 33 % harrastaa liikuntaa päivittäin. Vastaajista18 % liikkuu 5-6 kertaa viikossa ja 30 % 3-4 kertaa viikossa. 1-2 kertaa viikossa harrastaviksi ilmoittautui 13 %. Liikuntaa harrastamattomia oli 5 %. Eniten eläkeläiset harrastavat liikuntaa kävelyteillä ja ulkoilureiteillä, uimahallissa kunto- ja liikuntasaleissa. Liikuntapaikkojen saavutettavuuden koettiin olevan hyvä ja enemmistö tavoittaa liikuntapaikat kevyen liikenteen väylien avulla ja omalla autolla. Tulosten mukaan suurin osa eläkeläisistä asuu keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä Kalevassa ja Sompiossa. Liikunnan ajankohta sijoittuu 61 %:lla aamupäivään ja päivään. Aikaan vaikuttaa turvallisuus joka koettiin merkittävänä eläkeläisten liikkumisen ajankohdan valintaan. Harrastetuimmat liikuntalajit olivat kävely, pyöräily, hyötyliikunta, uinti, hiihto ja jumppa. Kaupungin tarjoamat liikuntamahdollisuudet saivat arviointiasteikolla 1-5 tuloksen 4 ja tarjottujen ohjaustoimintojen laatu 3,8. Liikuntapaikkojen kattavuus oli 3,7. Urheiluseuraan jäsenyys oli ainoastaan 11,5 prosentilla kaikista vastaajista.
Keravalaiset eläkeläiset ovat aktiivisempia harrastajia kuin suomalaiset yleensä, mitä tukee kaupungin pie-nuus ja kevyen liikenteen reitit ja tyytyväisyys kaupungin tarjoamiin ohjauspalveluihin sekä liikuntamahdollisuuksiin. Yleisin tavoite oli parempi terveys, mielen virkistys ja kunnon sekä lihaskunnon kohotus. Tavoitteet olivat molemmilla sukupuolilla samankaltaiset. Saaduista tuloksista voidaan päätellä, että Keravan eläkeläiset kokevat liikunnan terveydellisen merkityksen tärkeänä, he ilmoittavat olevansa kohtalaisen tai hyvän terveyden omaavia, mitä tukee tulokset liikunta-aktiivisuudesta. Huomioitavaa on, että liikunnan hinta rajoittaa eläkeläisten liikuntavalintoja ja että tulevissa liikuntasuunnitelmissa on huomioitava voimakkaasti kasvava vanhempien, yli 75-vuotiaiden, keravalaisten määrä.