Tiedonkulku potilaan siirtyessä vuodeosaston ja kotihoidon välillä Naantalissa
Lehtonen, Kristiina; Hagsberg, Sirpa (2010)
Lehtonen, Kristiina
Hagsberg, Sirpa
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120717228
Tiivistelmä
Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät Naantalin kaupunkiin 1.1.2009 alkaen. Kuntaliitoksen yhteydessä purettiin Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun kansanterveystyön kuntayhtymä. Tämän jälkeen muodostettuun sosiaali- ja terveysvirastoon kuuluvat hallinnon lisäksi päivähoito, sosiaalityö, terveyspalvelut sekä hoito- ja vanhuspalvelut. Virastoa johtaa perusturvajohtaja. PARANEE-hanke on Naantalin kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun terveysalan yhteishanke, jossa seurataan kuntalaisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen vaikuttavia muutoksia kuntaliitoksen jälkeen. Erityisen huomion kohteena ovat Naantaliin liittyneet saaristokunnat. Tämä opinnäytetyö liittyy PARANEE-hankkeeseen. Hoito- ja vanhuspalveluihin kuuluvissa kotihoidossa ja vuodeosastolla hoidetaan kuntalaisia koko laajentuneen Naantalin alueelta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tiedonkulkua potilaan / asiakkaan siirtyessä vuodeosaston ja kotihoidon välillä. Yksiköissä koettiin, ettei tiedonkulku ole toimivaa ja ettei se aina takaa hoidon turvallista jatkuvuutta. Aihe opinnäytetyöhön saatiin esimiespalaverin jälkeen syksyllä 2009. Tiedonkulkua kartoitettiin seuraavilla kysymyksillä: 1. mikä on ongelma tämänhetkisessä tiedonkulussa ja 2. minkälaisia kehitysehdotuksia haastateltavilla on tiedonkulun parantamiseksi ikääntyneen potilaan siirtyessä vuodeosaston ja kotihoidon välillä Naantalissa? Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin vuodeosastolta osallistui 8 sairaanhoitajaa ja kotihoidossa 4 terveydenhoitajaa. Kaikki haastateltavat hoitavat kotiutuksia ja siihen liittyvää tiedonkulkua. Haastattelut nauhoitettiin ryhmähaastattelutilanteessa toukokuussa 2010. Kolmelta informantilta saatiin vastaukset kirjallisesti. Aineisto analysoitiin laadullisesti induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineisto luokiteltiin seuraavasti: lääkärin tehtävät, kirjaamiskäytäntö, työnjaon onnistuminen eri ammattiryhmien kesken, henkilöstöresurssit ja työnkierto, kuntaliitoksen vaikutus ja omaiset. Kolme ensimmäistä alaluokkaa yhdistettiin työn sisältöä kuvaavaksi yläluokaksi, kaksi seuraavaa hallintoa ja kunnallista päätöksentekoa koskevaksi yläluokaksi ja omaiset pysyivät omana luokkanaan. Tuloksien perusteella epätietoisuutta tiedottamisen työnjaossa oli melkoisesti. Lääkäriltä odotettiin kannanottoa jatkohoidosta ja lääkityksen tarkkaa päivittämistä. Molempien yksiköiden toive oli jatkossa säännöllisesti pidettävät palaverit, joista laaditaan muistio. Epätietoisuutta oli myös eri ammattiryhmien työnkuvista ja toimintatavoista. Vapaaehtoiseen työnkiertoon, joka ulottuisi myös lähi- ja perushoitajiin, suhtauduttiin positiivisesti. Kotihoito ulottuu nyt laajemmalle alueelle, joten päivitettyjä aluekarttoja kaivattiin molemmissa yksiköissä. Moniammatillisia hoitoneuvottelutilaisuuksia haluttiin nykyistä enemmän. Omaiset olivat vahvassa roolissa vuodeosastolla, kotihoidossa rooli tuntui muuttuvan. Kirjaamiskäytännön yhtenäistäminen ja tiedonkulun muuttuminen kokonaan sähköiseksi hoidollisissa asioissa muodostui selkeäksi kehityskohteeksi. Nyt ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusta tiedonkulkuun voisi tutkia samanlaisella menetelmällä 2 vuoden kuluttua, jolloin kuntaliitoksesta on kulunut neljä vuotta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tiedonkulkua potilaan / asiakkaan siirtyessä vuodeosaston ja kotihoidon välillä. Yksiköissä koettiin, ettei tiedonkulku ole toimivaa ja ettei se aina takaa hoidon turvallista jatkuvuutta. Aihe opinnäytetyöhön saatiin esimiespalaverin jälkeen syksyllä 2009. Tiedonkulkua kartoitettiin seuraavilla kysymyksillä: 1. mikä on ongelma tämänhetkisessä tiedonkulussa ja 2. minkälaisia kehitysehdotuksia haastateltavilla on tiedonkulun parantamiseksi ikääntyneen potilaan siirtyessä vuodeosaston ja kotihoidon välillä Naantalissa? Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin vuodeosastolta osallistui 8 sairaanhoitajaa ja kotihoidossa 4 terveydenhoitajaa. Kaikki haastateltavat hoitavat kotiutuksia ja siihen liittyvää tiedonkulkua. Haastattelut nauhoitettiin ryhmähaastattelutilanteessa toukokuussa 2010. Kolmelta informantilta saatiin vastaukset kirjallisesti. Aineisto analysoitiin laadullisesti induktiivisella sisällönanalyysillä. Aineisto luokiteltiin seuraavasti: lääkärin tehtävät, kirjaamiskäytäntö, työnjaon onnistuminen eri ammattiryhmien kesken, henkilöstöresurssit ja työnkierto, kuntaliitoksen vaikutus ja omaiset. Kolme ensimmäistä alaluokkaa yhdistettiin työn sisältöä kuvaavaksi yläluokaksi, kaksi seuraavaa hallintoa ja kunnallista päätöksentekoa koskevaksi yläluokaksi ja omaiset pysyivät omana luokkanaan. Tuloksien perusteella epätietoisuutta tiedottamisen työnjaossa oli melkoisesti. Lääkäriltä odotettiin kannanottoa jatkohoidosta ja lääkityksen tarkkaa päivittämistä. Molempien yksiköiden toive oli jatkossa säännöllisesti pidettävät palaverit, joista laaditaan muistio. Epätietoisuutta oli myös eri ammattiryhmien työnkuvista ja toimintatavoista. Vapaaehtoiseen työnkiertoon, joka ulottuisi myös lähi- ja perushoitajiin, suhtauduttiin positiivisesti. Kotihoito ulottuu nyt laajemmalle alueelle, joten päivitettyjä aluekarttoja kaivattiin molemmissa yksiköissä. Moniammatillisia hoitoneuvottelutilaisuuksia haluttiin nykyistä enemmän. Omaiset olivat vahvassa roolissa vuodeosastolla, kotihoidossa rooli tuntui muuttuvan. Kirjaamiskäytännön yhtenäistäminen ja tiedonkulun muuttuminen kokonaan sähköiseksi hoidollisissa asioissa muodostui selkeäksi kehityskohteeksi. Nyt ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusta tiedonkulkuun voisi tutkia samanlaisella menetelmällä 2 vuoden kuluttua, jolloin kuntaliitoksesta on kulunut neljä vuotta.