Aseptiikan toteutuminen lääkehoidossa : Sairaanhoitajan toiminta lääkehuoneessa
Piuva, Jenny; Rantala, Karoliina (2010)
Piuva, Jenny
Rantala, Karoliina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817525
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten aseptiset työskentelytavat toteutuvat sairaanhoitajien toteuttamassa lääkehoidossa. Aihe oli osa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hanketta, jossa tarkastellaan potilasturvallisuutta eri hoitotyön toiminnoissa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajien aseptiikan osaamisesta lääkehoidossa sekä lisätä sairaanhoitajien tietoisuutta oikeista aseptisista työtavoista. Lisäksi tavoitteenamme oli syventää omaa osaamistamme lääkehoidon aseptiikasta. Etsimme vastauksia kysymyksiin: miten henkilökohtainen hygienia ja käsihygienia toteutuvat lääkehoidossa, miten aseptiikka toteutuu lääkkeen jaossa potilaskohtaisiin annoksiin sekä miten aseptiikka toteutuu injektioiden valmistelussa ja infuusioiden käyttökuntoon saattamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin havainnoimalla strukturoitua havainnointilomaketta apuna käyttäen. Havainnointilomake laadittiin kirjallisuuden pohjalta. Havainnointi suoritettiin kahden Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuodeosaston lääkehuoneissa.
Kokonaisuudessaan sairaanhoitajien aseptinen osaaminen oli melko hyvää. Suurin puute havaittiin käsihygienian toteutumisessa; vain kolmasosa hoitajista puhdisti kätensä lääkehoidon toteutuksen aikana tapahtuneiden keskeytysten jälkeen (N=21). Lisäksi vain puolet hoitajista käytti laminaarivirtauskaappia (N=18). Toisaalta parhaat tulokset aseptiikan toteutumisesta lääkehoidossa havaittiin myös käsihygieniassa; käsien puhdistaminen työn alussa toteutui lähes poikkeuksetta. Lisäksi suojakäsineitä suonensisäisten lääkkeiden käyttökuntoon saattamisessa käytti 78% hoitajista (N=18).
Käsihygienian toteutumisesta saatiin sekä parhaimmat että huonoimmat tulokset. Jotta aseptinen ketju ei katkeaisi, tulisi käsihygienian toteutua koko lääkehoitoprosessin ajan. Lääkehoidon aseptiikkaan liittyvien kirjallisten ohjeiden selkeyttämiseen ja yhtenäistämiseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi lääkehoidon aseptiikan toteutumista voisi tutkia laajemmin, sillä tutkimustietoa aiheesta on hyvin vähän.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin havainnoimalla strukturoitua havainnointilomaketta apuna käyttäen. Havainnointilomake laadittiin kirjallisuuden pohjalta. Havainnointi suoritettiin kahden Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuodeosaston lääkehuoneissa.
Kokonaisuudessaan sairaanhoitajien aseptinen osaaminen oli melko hyvää. Suurin puute havaittiin käsihygienian toteutumisessa; vain kolmasosa hoitajista puhdisti kätensä lääkehoidon toteutuksen aikana tapahtuneiden keskeytysten jälkeen (N=21). Lisäksi vain puolet hoitajista käytti laminaarivirtauskaappia (N=18). Toisaalta parhaat tulokset aseptiikan toteutumisesta lääkehoidossa havaittiin myös käsihygieniassa; käsien puhdistaminen työn alussa toteutui lähes poikkeuksetta. Lisäksi suojakäsineitä suonensisäisten lääkkeiden käyttökuntoon saattamisessa käytti 78% hoitajista (N=18).
Käsihygienian toteutumisesta saatiin sekä parhaimmat että huonoimmat tulokset. Jotta aseptinen ketju ei katkeaisi, tulisi käsihygienian toteutua koko lääkehoitoprosessin ajan. Lääkehoidon aseptiikkaan liittyvien kirjallisten ohjeiden selkeyttämiseen ja yhtenäistämiseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi lääkehoidon aseptiikan toteutumista voisi tutkia laajemmin, sillä tutkimustietoa aiheesta on hyvin vähän.