Työpahoinvointiko syynä sairauspoissaoloihin? : Kemin kaupungin henkilöstön työhyvinvointikysely
Niskanen, Jaana (2010)
Niskanen, Jaana
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121318020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121318020
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus:
Opinnäytetyön tarkoituksena on Kemin kaupungin työhyvinvointitutkimuksen lisäksi selvittää onko työyhteisön hyvin- tai pahoinvoinnilla merkitystä Kemin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen korkeaan tasoon.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyö kuuluu yhteisö- ja perusturvatyön erisyisalueeseen lisäten tietoa työyhteisön hyvinvoinnista ja sen merkityksestä sairauspoissaoloihin ja niiden kehitykseen. Se syventää, parantaa ja lisää tietoa työyhteisön toiminnasta ja työhyvinvoinnista. Teoreettisena taustana toimii työyhteisön hyvinvointiin liittyvä lainsäädäntö sekä aiheeseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset. Tutkimustuloksia on analysoitu ja verrattu palvelualuekohtaisesti Kemin kaupungin työhyvinvointitutkimuksen koko kaupunkitason vastauksiin sekä toteutuneisiin sairauspoissaoloihin. Työni pohjautuu työhyvinvointia käsittelevään kirjallisuuteen, artikkeleihin sekä Kemin kaupungin henkilöstölle 2010 lokakuussa toteutettuun työhyvinvointikyselyn tuloksiin.
Metodologinen esittely: Tutkimuksessa tarkastellaan työhyvinvointikyselyn tuloksia ja verrataan niitä vastaajien sairauksiin ja sairauspoissaolotietoihin. Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutuu määrällisenä kyselytutkimuksena ja sen aineisto on hankittu kyselyllä, joka toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Arviointiasteikkona käytetään Likertin asteikkoa.
Keskeiset tulokset: Puolella Kemin kaupungin henkilöstön työhyvinvointikyselyyn (440) vastanneista on krooninen perussairaus, jotka osaltaan selittää kaupungin sairauspoissaolojen korkean tason. Poissaolot ovat kuitenkin enimmäkseen lyhytaikaisia, ja vastausten perusteella johtuvat pääasiallisesti kausisairauksista. 5 - 7 % vastaajista kokee tulleensa työpaikkakiusatuksi tai kohdelluksi eriarvoisesti, sekä 17 % vastaajista kokee väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin heikentävästi ja ovat osasyynä sairauspoissaoloihin. Palvelualueiden perehdytyskäytännöissä sekä kehityskeskusteluissa on parantamisen varaa, jota voitaneen pitää osasyynä huonontuneisiin työoloihin, ja sitä kautta sairauspoissaoloihin. Työyhteisön toimivuudessa, pelisäännöissä sekä yhtenäisissä menettelytavoissa on parannettavaa yksittäisillä palvelualueilla, jotka myös osaltaan vaikuttavat heikentävästi henkilöstön työhyvinvointikokemuksiin
Johtopäätökset: Kyselyn perusteella sairauspoissaolot johtuvat yksittäisten työntekijöiden kokemista huonoista työoloista ja pahoinvoinnista Kemin kaupungin eri palvelukeskusten palvelualueilla. Suoraviivaista tulkintaa työpahoinvoinnin aiheuttamasta syystä sairauspoissaoloihin ei voida yksioikoisesti tehdä, mutta ne ovat osaltaan vaikuttavassa asemassa yksittäisten työntekijöiden sairauspoissaolojen syntymiseen. Vastausten ja analyysin perusteella myös henkilöstön korkea keski-ikä, krooniset perussairaudet sekä työn kuormittavuustekijät ovat osaltaan vaikuttavassa asemassa henkilöstön sairauspoissaolojen korkeaan määrään Kemin kaupungissa. Myös vaihtelevat käytännöt eri palvelualueilla henkilöstön sairauspoissaolojen hyväksymisessä ja seurannassa ovat osaltaan olleet vaikuttavia tekijöitä aiempien vuosien sairauspoissaoloihin. Tarvittaisiin kuitenkin enemmän spesifiä tutkimustietoa sairauspoissaolojen syistä, pahoinvoinnin kokemuksista sekä ilmoituskäytäntöjen tarkennuksesta ja seurannasta jotta syy-seuraussuhteet selviäisivät tarkemmin. Jatkotutkimuksissa voitaisiinkin keskittyä pelkästään työpahoinvoinnin selvittämiseen, kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun määrän kartoittamiseen ja sairauksien laadun selvittämiseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on Kemin kaupungin työhyvinvointitutkimuksen lisäksi selvittää onko työyhteisön hyvin- tai pahoinvoinnilla merkitystä Kemin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen korkeaan tasoon.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyö kuuluu yhteisö- ja perusturvatyön erisyisalueeseen lisäten tietoa työyhteisön hyvinvoinnista ja sen merkityksestä sairauspoissaoloihin ja niiden kehitykseen. Se syventää, parantaa ja lisää tietoa työyhteisön toiminnasta ja työhyvinvoinnista. Teoreettisena taustana toimii työyhteisön hyvinvointiin liittyvä lainsäädäntö sekä aiheeseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset. Tutkimustuloksia on analysoitu ja verrattu palvelualuekohtaisesti Kemin kaupungin työhyvinvointitutkimuksen koko kaupunkitason vastauksiin sekä toteutuneisiin sairauspoissaoloihin. Työni pohjautuu työhyvinvointia käsittelevään kirjallisuuteen, artikkeleihin sekä Kemin kaupungin henkilöstölle 2010 lokakuussa toteutettuun työhyvinvointikyselyn tuloksiin.
Metodologinen esittely: Tutkimuksessa tarkastellaan työhyvinvointikyselyn tuloksia ja verrataan niitä vastaajien sairauksiin ja sairauspoissaolotietoihin. Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutuu määrällisenä kyselytutkimuksena ja sen aineisto on hankittu kyselyllä, joka toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Arviointiasteikkona käytetään Likertin asteikkoa.
Keskeiset tulokset: Puolella Kemin kaupungin henkilöstön työhyvinvointikyselyyn (440) vastanneista on krooninen perussairaus, jotka osaltaan selittää kaupungin sairauspoissaolojen korkean tason. Poissaolot ovat kuitenkin enimmäkseen lyhytaikaisia, ja vastausten perusteella johtuvat pääasiallisesti kausisairauksista. 5 - 7 % vastaajista kokee tulleensa työpaikkakiusatuksi tai kohdelluksi eriarvoisesti, sekä 17 % vastaajista kokee väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin heikentävästi ja ovat osasyynä sairauspoissaoloihin. Palvelualueiden perehdytyskäytännöissä sekä kehityskeskusteluissa on parantamisen varaa, jota voitaneen pitää osasyynä huonontuneisiin työoloihin, ja sitä kautta sairauspoissaoloihin. Työyhteisön toimivuudessa, pelisäännöissä sekä yhtenäisissä menettelytavoissa on parannettavaa yksittäisillä palvelualueilla, jotka myös osaltaan vaikuttavat heikentävästi henkilöstön työhyvinvointikokemuksiin
Johtopäätökset: Kyselyn perusteella sairauspoissaolot johtuvat yksittäisten työntekijöiden kokemista huonoista työoloista ja pahoinvoinnista Kemin kaupungin eri palvelukeskusten palvelualueilla. Suoraviivaista tulkintaa työpahoinvoinnin aiheuttamasta syystä sairauspoissaoloihin ei voida yksioikoisesti tehdä, mutta ne ovat osaltaan vaikuttavassa asemassa yksittäisten työntekijöiden sairauspoissaolojen syntymiseen. Vastausten ja analyysin perusteella myös henkilöstön korkea keski-ikä, krooniset perussairaudet sekä työn kuormittavuustekijät ovat osaltaan vaikuttavassa asemassa henkilöstön sairauspoissaolojen korkeaan määrään Kemin kaupungissa. Myös vaihtelevat käytännöt eri palvelualueilla henkilöstön sairauspoissaolojen hyväksymisessä ja seurannassa ovat osaltaan olleet vaikuttavia tekijöitä aiempien vuosien sairauspoissaoloihin. Tarvittaisiin kuitenkin enemmän spesifiä tutkimustietoa sairauspoissaolojen syistä, pahoinvoinnin kokemuksista sekä ilmoituskäytäntöjen tarkennuksesta ja seurannasta jotta syy-seuraussuhteet selviäisivät tarkemmin. Jatkotutkimuksissa voitaisiinkin keskittyä pelkästään työpahoinvoinnin selvittämiseen, kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun määrän kartoittamiseen ja sairauksien laadun selvittämiseen.