Rakenteinen kirjaaminen terveyskeskuksen sairaalan osastolla
Martinson, Päivi (2010)
Martinson, Päivi
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817515
Tiivistelmä
Rakenteinen kirjaaminen terveyskeskuksen sairaalan osastolla
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Kaarinan terveyskeskuksen sairaalan osasto 1:n hoitajat kirjaavat potilaan hoitotyötä, sekä miten rakenteinen kirjaaminen on lähtenyt käyntiin osastolla. Rakenteinen kirjaaminen aloitettiin osastolla 4.2.2010
Menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja kohteena olivat osaston hoitajat, jotka kirjaavat potilaan hoitotietoja. Vastauslomakkeen palautti 11 hoitajaa 20:stä eli vastausprosentti oli 55. Aineistoa analysoitiin PASW Statistics 18 –ohjelmalla ja havainnollistettiin pylväsdiagrammein.
Tulokset osoittivat, että tulotilanteen otsikointia käytti puolet hoitajista kiitettävästi ja potilaan tunnistetietoja kirjasivat kaikki hoitajat. Omaiset osallistuivat hoitajien mielestä potilaita useammin hoitosuunnitelman laadintaan. Hoidon päätavoitteita kirjattiin kiitettävästi ja hoidon välitavoitteita, toteutusta ja arviointia kirjasi puolet hoitajista. Yli puolet hoitajista kirjasi hoitotyön tarvetta ja toimintoja komponentein ja täydensi näitä vielä vapaalla tekstillä. Hoitotyön tuloksia ja potilaan tilassa tapahtuneita muutoksia kirjattiin kiitettävästi. Kirjaamisen koulutuksen koki riittäväksi puolet hoitajista, mutta kirjaamisen opetteluun ei kuitenkaan ollut järjestetty riittävästi aikaa. Työmäärän koettiin myös lisääntyneen kirjaamisen myötä, eikä työpaikalla voinut keskittyä kirjaamiseen rauhassa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ymmärrettiin, miksi kirjaaminen oli otettu käyttöön ja pidettiin kirjaamisen kehittämistä tarpeellisena.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Kaarinan terveyskeskuksen sairaalan osasto 1:n hoitajat kirjaavat potilaan hoitotyötä, sekä miten rakenteinen kirjaaminen on lähtenyt käyntiin osastolla. Rakenteinen kirjaaminen aloitettiin osastolla 4.2.2010
Menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja kohteena olivat osaston hoitajat, jotka kirjaavat potilaan hoitotietoja. Vastauslomakkeen palautti 11 hoitajaa 20:stä eli vastausprosentti oli 55. Aineistoa analysoitiin PASW Statistics 18 –ohjelmalla ja havainnollistettiin pylväsdiagrammein.
Tulokset osoittivat, että tulotilanteen otsikointia käytti puolet hoitajista kiitettävästi ja potilaan tunnistetietoja kirjasivat kaikki hoitajat. Omaiset osallistuivat hoitajien mielestä potilaita useammin hoitosuunnitelman laadintaan. Hoidon päätavoitteita kirjattiin kiitettävästi ja hoidon välitavoitteita, toteutusta ja arviointia kirjasi puolet hoitajista. Yli puolet hoitajista kirjasi hoitotyön tarvetta ja toimintoja komponentein ja täydensi näitä vielä vapaalla tekstillä. Hoitotyön tuloksia ja potilaan tilassa tapahtuneita muutoksia kirjattiin kiitettävästi. Kirjaamisen koulutuksen koki riittäväksi puolet hoitajista, mutta kirjaamisen opetteluun ei kuitenkaan ollut järjestetty riittävästi aikaa. Työmäärän koettiin myös lisääntyneen kirjaamisen myötä, eikä työpaikalla voinut keskittyä kirjaamiseen rauhassa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin ymmärrettiin, miksi kirjaaminen oli otettu käyttöön ja pidettiin kirjaamisen kehittämistä tarpeellisena.