Ulkoinen viestintä metsänomistajille : case: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme
Nissinen, Harri (2010)
Nissinen, Harri
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216832
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Metsänhoitoyhdistys (=MHY) Päijät-Hämeen ulkoista viestintää metsänomistajille. Työn tavoitteena on kehittää MHY Päijät-Hämeen ulkoista viestintää tehokkaammaksi ja enemmän metsänomistajien toiveita palvelevaksi. Työ perustuu keväällä 2010 suoritettuun kyselytutkimukseen, jossa kysyttiin Päijät-Hämeen alueen metsänomistajien mielipiteitä MHY Päijät-Hämeen ulkoisesta viestinnästä.
Johdannon jälkeen työssä tutkitaan metsänhoitoyhdistysten toimintaa yleisesti. Metsänhoitoyhdistysosiossa tutkitaan metsänhoitoyhdistysten toiminnan peruslähtökohtia, yleistehtäviä, hallintoa ja rahoitusta. Teoriaosuudessa käsitellään ulkoista viestintää ja siihen liittyviä käsitteitä. Osiossa kerrotaan ulkoisen viestinnän tavoitteiden asettamisesta, suunnittelemisesta, tehtävistä ja viestintätapahtumasta. Lisäksi osiossa kirjoitetaan auki ulkoiseen viestintään liittyviä käsitteitä tekstin ymmärtämisen helpottamiseksi.
Empiirinen osuus perustuu 114 MHY Päijät-Hämeen jäsenen mielipiteisiin. Aluksi osiossa tutustaan MHY Päijät-Hämeeseen, jonka jälkeen aloitetaan kyselytutkimuksen tulosten analysointi. Tuloksia analysoitaessa ensin kerrotaan kysymysten tulokset, minkä jälkeen tuloksia verrataan vastaajien demografisiin tekijöihin.
Kysely osoitti selvästi MHY Päijät-Hämeen onnistuneen ulkoisessa viestinnässään, vaikka muutamia epäonnistumisiakin oli tapahtunut. Metsätilan pinta-ala paljastui eniten metsänomistajien mielipiteisiin vaikuttaneeksi tekijäksi. Metsätilan pinta-ala vaikutti metsänomistajan haluamaan viestinnän määrään, sekä metsänomistajan suhtautumiseen metsätilansa hoitoon. Viestintäkanavana metsänomistajat halusivat eniten käytettävän Kotimetsä-lehteä ja eniten viestintää he toivoivat valtion tarjoamista tuista. Lisäksi tulosten perusteella oli pääteltävissä metsänhoitoyhdistysten tärkeä rooli suomalaisten metsien hoitajana.
Yhteenvedossa tiivistetään koko opinnäytetyön anti. Yhteenvedon aluksi kerra-taan CASE -tutkimus vielä pikaisesti, minkä jälkeen siirrytään pohtimaan tutkimus tuloksia. Tulosten pohtimisen jälkeen kehitetään vielä mahdollisia jatkotutkimus-aiheita.
Johdannon jälkeen työssä tutkitaan metsänhoitoyhdistysten toimintaa yleisesti. Metsänhoitoyhdistysosiossa tutkitaan metsänhoitoyhdistysten toiminnan peruslähtökohtia, yleistehtäviä, hallintoa ja rahoitusta. Teoriaosuudessa käsitellään ulkoista viestintää ja siihen liittyviä käsitteitä. Osiossa kerrotaan ulkoisen viestinnän tavoitteiden asettamisesta, suunnittelemisesta, tehtävistä ja viestintätapahtumasta. Lisäksi osiossa kirjoitetaan auki ulkoiseen viestintään liittyviä käsitteitä tekstin ymmärtämisen helpottamiseksi.
Empiirinen osuus perustuu 114 MHY Päijät-Hämeen jäsenen mielipiteisiin. Aluksi osiossa tutustaan MHY Päijät-Hämeeseen, jonka jälkeen aloitetaan kyselytutkimuksen tulosten analysointi. Tuloksia analysoitaessa ensin kerrotaan kysymysten tulokset, minkä jälkeen tuloksia verrataan vastaajien demografisiin tekijöihin.
Kysely osoitti selvästi MHY Päijät-Hämeen onnistuneen ulkoisessa viestinnässään, vaikka muutamia epäonnistumisiakin oli tapahtunut. Metsätilan pinta-ala paljastui eniten metsänomistajien mielipiteisiin vaikuttaneeksi tekijäksi. Metsätilan pinta-ala vaikutti metsänomistajan haluamaan viestinnän määrään, sekä metsänomistajan suhtautumiseen metsätilansa hoitoon. Viestintäkanavana metsänomistajat halusivat eniten käytettävän Kotimetsä-lehteä ja eniten viestintää he toivoivat valtion tarjoamista tuista. Lisäksi tulosten perusteella oli pääteltävissä metsänhoitoyhdistysten tärkeä rooli suomalaisten metsien hoitajana.
Yhteenvedossa tiivistetään koko opinnäytetyön anti. Yhteenvedon aluksi kerra-taan CASE -tutkimus vielä pikaisesti, minkä jälkeen siirrytään pohtimaan tutkimus tuloksia. Tulosten pohtimisen jälkeen kehitetään vielä mahdollisia jatkotutkimus-aiheita.