Muistihäiriöpotilaan kuntoutus pitkäaikaishoidossa-hoitajan näkökulma
Laurila, Eeva (2009)
Laurila, Eeva
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904011850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904011850
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata, mistä tekijöistä muistihäiriöpotilaan kuntoutus pitkäaikaishoidossa
koostuu hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Sekä selvittää mitkä tekijät edistävät ja estävät kuntoutuksen toteutumista.
Toteutan tämän työn kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analysoin laadullisella sisällönanalyysilla teorialähtöisesti. Aineiston analyysia ohjaavat kuntoutuksen yläkategoriat nousivat teorian pohjalta. Opinnäytteessä on kaksi opinnäytetyökysymystä, joihin pyrin löytämään vastaukset. Aineistona tässä kirjallisuuskatsauksessa on käytetty yhdeksää kotimaista tutkimusta vuosilta 1999- 2007. Tutkimuksista seitsemän on pro-gradu tasoisia ja yksi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tuottama havaintotutkimus sekä yksi Turun kaupungin teettämä havaintotutkimus. Tuloksista kävi ilmi, että hoitohenkilökunnan näkökulmasta kuntoutus koostuu useista eri elementeistä, jotka limittyvät toisiinsa. Näitä elementtejä ovat moniammatillisuus, turvallinen hoitoympäristö, omaisten osallistuminen. Lisäksi mainittiin kuntoutusprosessiin liittyviä tekijöitä sekä edellytyksiä hoitohenkilökunnan ammatilliselle osaamiselle.Hoitohenkilökunta kuvasi kuntoutusta hyvin monipuolisesti. Kuntoutuksen yleisenä tavoitteena on kuntoutujan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja sen edistäminen. Kuntoutustaedistävät tekijät voi jakaa hoitajaan itseensä liittyviin tekijöihin, työyhteisön toimivuuteen ja kuntoutusprosessiin liittyviin osa-alueisiin. Estäviä tekijöitä kuntoutukselle ovat organisaatioon liittyvät tekijät, hoitajan ammatillisten valmiuksien puute. Merkittävimpänä esteenä kuntoutukselle on se, ettei kuntoutuksen merkitystä ymmärretä.
Avainsanat: muistihäiriöt, kuntoutus, pitkäaikaishoito
koostuu hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Sekä selvittää mitkä tekijät edistävät ja estävät kuntoutuksen toteutumista.
Toteutan tämän työn kirjallisuuskatsauksena. Aineiston analysoin laadullisella sisällönanalyysilla teorialähtöisesti. Aineiston analyysia ohjaavat kuntoutuksen yläkategoriat nousivat teorian pohjalta. Opinnäytteessä on kaksi opinnäytetyökysymystä, joihin pyrin löytämään vastaukset. Aineistona tässä kirjallisuuskatsauksessa on käytetty yhdeksää kotimaista tutkimusta vuosilta 1999- 2007. Tutkimuksista seitsemän on pro-gradu tasoisia ja yksi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tuottama havaintotutkimus sekä yksi Turun kaupungin teettämä havaintotutkimus. Tuloksista kävi ilmi, että hoitohenkilökunnan näkökulmasta kuntoutus koostuu useista eri elementeistä, jotka limittyvät toisiinsa. Näitä elementtejä ovat moniammatillisuus, turvallinen hoitoympäristö, omaisten osallistuminen. Lisäksi mainittiin kuntoutusprosessiin liittyviä tekijöitä sekä edellytyksiä hoitohenkilökunnan ammatilliselle osaamiselle.Hoitohenkilökunta kuvasi kuntoutusta hyvin monipuolisesti. Kuntoutuksen yleisenä tavoitteena on kuntoutujan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja sen edistäminen. Kuntoutustaedistävät tekijät voi jakaa hoitajaan itseensä liittyviin tekijöihin, työyhteisön toimivuuteen ja kuntoutusprosessiin liittyviin osa-alueisiin. Estäviä tekijöitä kuntoutukselle ovat organisaatioon liittyvät tekijät, hoitajan ammatillisten valmiuksien puute. Merkittävimpänä esteenä kuntoutukselle on se, ettei kuntoutuksen merkitystä ymmärretä.
Avainsanat: muistihäiriöt, kuntoutus, pitkäaikaishoito