Rentoudesta voimavaroja -kurssin koetun hyödyn osoittaminen
Kuivalainen, Arja (2010)
Kuivalainen, Arja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121017759
Tiivistelmä
Kansanterveyslaitoksen ja STAKESn yhteistyönä on kehitetty suomenkielinen versio yhdysvaltalaisesta terveyteen liittyvän elämänlaadun kyselystä RAND-36. Mittari sisältää 36 kysymystä kartoittaen hyvinvointia ja toimintakykyä kahdeksalla ulottuvuudella: koettu terveydentila, fyysinen toimintakyky, psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen toimintakyky, tarmokkuus, kivuttomuus, roolitoiminta/fyysiset ongelmat ja roolitoiminta/psyykkisistä syistä johtuvat ongelmat.
Tässä kehittämistehtävässä käsiteltiin psykiatrisen fysioterapian Rentoudesta voimavaroja -kurssilla kokeiltavana ollutta RAND-36 –elämänlaatumittaria. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli verrata RAND-36 –mittarin antamia elämänlaatupisteitä kurssin alussa ja lopussa sekä tuoda esille muutokset elämänlaa-dun eri osa-alueissa. RAND-36 -mittarin näyttämien tulosten rinnalle nostettiin toisen kurssilla käytössä olleen haastattelulomakkeen ilmaisemia muutoksia, kuten muutokset jännittyneisyyden asteessa ja oirepisteissä sekä osallistujien vapaamuotoisesti ilmaisemat kokemukset kurssilla oppimistaan rentouskeinoista. Lopuksi tehtiin johtopäätöksiä siitä, oliko RAND-36 –mittari riittävän herkkä ilmaisemaan muutoksia elämänlaadussa, kun kurssilaisten jännittyneisyyden aste ja oirepisteet muuttuivat ja kun kurssilaiset oppivat uusia rentouskeinoja. Testiryhmänä toimivat yhden rentouskurssin osallistujat (9 henkilöä).
Kurssilaisten itse arvioima jännittyneisyyden aste väheni 17 % sekä jännittyneisyys- ja levottomuusoireet lievittyivät 6 % kurssin aikana. RAND-36 –mittarissa roolitoiminta/psyykkinen –osa-alue vahvistui 19 %. Tämä elämänlaadun osa-alue kuvaa parempaa psyykkistä selviämistä työelämässä. Roolitoiminta/fyysinen, joka ilmaisee fyysistä selviytymistä työelämässä, pysyi samana kurssin ajan. Tämä elämänlaadun osa-alue oli jo kurssin alussa 11 % koko väestön viitearvoja suurempi. RAND-36 –mittari ilmaisi 2 % lisäystä fyysisessä toimintakyvyssä. Oma kokemus hyvästä terveydestä lisääntyi RAND-36 –mittarin mukaan kurssin aikana 4 % ja kivut lievittyivät 6 %. Kurssilaiset itse raportoivat kurssilta löytämiään rentouskeinoja, joilla olivat voineet vaikuttaa jännittyneisyys- ja levottomuusoireisiinsa. Eniten konkreettisia vaikutuksia rentousharjoituksista oli unen laatuun. Näiden tulosten perusteella RAND-36 –mittari näyttäisi olevan riittävän herkkä ilmaisemaan muutosta kurssilaisten kokemassa elämänlaadussa. Jatkossa kannattaa edelleen käyttää RAND-36 –elämänlaatumittarin rinnalla fysioterapian omia haastattelulomakkeita, jotta myös kurssilaisten itse kokema hyöty suhteessa kurssin tavoitteisiin saadaan näkymään.
Tässä kehittämistehtävässä käsiteltiin psykiatrisen fysioterapian Rentoudesta voimavaroja -kurssilla kokeiltavana ollutta RAND-36 –elämänlaatumittaria. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli verrata RAND-36 –mittarin antamia elämänlaatupisteitä kurssin alussa ja lopussa sekä tuoda esille muutokset elämänlaa-dun eri osa-alueissa. RAND-36 -mittarin näyttämien tulosten rinnalle nostettiin toisen kurssilla käytössä olleen haastattelulomakkeen ilmaisemia muutoksia, kuten muutokset jännittyneisyyden asteessa ja oirepisteissä sekä osallistujien vapaamuotoisesti ilmaisemat kokemukset kurssilla oppimistaan rentouskeinoista. Lopuksi tehtiin johtopäätöksiä siitä, oliko RAND-36 –mittari riittävän herkkä ilmaisemaan muutoksia elämänlaadussa, kun kurssilaisten jännittyneisyyden aste ja oirepisteet muuttuivat ja kun kurssilaiset oppivat uusia rentouskeinoja. Testiryhmänä toimivat yhden rentouskurssin osallistujat (9 henkilöä).
Kurssilaisten itse arvioima jännittyneisyyden aste väheni 17 % sekä jännittyneisyys- ja levottomuusoireet lievittyivät 6 % kurssin aikana. RAND-36 –mittarissa roolitoiminta/psyykkinen –osa-alue vahvistui 19 %. Tämä elämänlaadun osa-alue kuvaa parempaa psyykkistä selviämistä työelämässä. Roolitoiminta/fyysinen, joka ilmaisee fyysistä selviytymistä työelämässä, pysyi samana kurssin ajan. Tämä elämänlaadun osa-alue oli jo kurssin alussa 11 % koko väestön viitearvoja suurempi. RAND-36 –mittari ilmaisi 2 % lisäystä fyysisessä toimintakyvyssä. Oma kokemus hyvästä terveydestä lisääntyi RAND-36 –mittarin mukaan kurssin aikana 4 % ja kivut lievittyivät 6 %. Kurssilaiset itse raportoivat kurssilta löytämiään rentouskeinoja, joilla olivat voineet vaikuttaa jännittyneisyys- ja levottomuusoireisiinsa. Eniten konkreettisia vaikutuksia rentousharjoituksista oli unen laatuun. Näiden tulosten perusteella RAND-36 –mittari näyttäisi olevan riittävän herkkä ilmaisemaan muutosta kurssilaisten kokemassa elämänlaadussa. Jatkossa kannattaa edelleen käyttää RAND-36 –elämänlaatumittarin rinnalla fysioterapian omia haastattelulomakkeita, jotta myös kurssilaisten itse kokema hyöty suhteessa kurssin tavoitteisiin saadaan näkymään.