Peiliterapian käyttö aivohalvauksen saaneen henkilön yläraajan toimintakyvyn edistämisessä
Pesonen, Heidi; Annala, Elina; Puustinen, Anni-Tiina (2010)
Pesonen, Heidi
Annala, Elina
Puustinen, Anni-Tiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121518332
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää peiliterapian käyttökelpoisuutta aivohalvauksen saaneen henkilön yläraajan toimintakyvyn edistämisessä. Tavoitteena oli teemahaastattelun avulla tutkia fysio- ja toimintaterapeuttien kokemuksia peiliterapian käytöstä aivohalvauspotilailla.
Opinnäytetyö sisältää kirjallisuuskatsauksen, jossa selvitetään aivohalvauksen etiologiaa ja sen vaikutusta yläraajan toimintakykyyn sekä peiliterapian taustaa, johon liittyy aivojen plastisuus sekä aivojen peilisolut. Teoriaosuus peiliterapiasta perustuu viimeaikaisiin ulkomaalaisiin tutkimuksiin, sillä muuta kirjallisuutta ei aiheesta juurikaan vielä löydy.
Tutkimus tehtiin yhteensä viidelle fysio- ja toimintaterapeutille, joita haastateltiin peiliterapian käytöstä. Haastattelun teemoina olivat peiliterapian toteutus, hyöty sekä haasteet. Tutkimuksista saadun tiedon perusteella peiliterapian toteutus tulisi aloittaa mahdollisimman pian aivohalvauksen jälkeen, ja sitä tulisi toteuttaa päivittäin, vähintään 15 minuuttia kerrallaan. Peiliterapiasta näyttäisi tutkimusten mukaan olevan hyötyä aivohalvauksen saaneen henkilön yläraajan toimintakyvylle, mutta haastateltavien mukaan oli pidempiaikaista hyötyä vaikea arvioida. Monet olivat kokeneet peiliterapialla olevan lieventävä vaikutus spastisuuteen. Peiliterapian toteutuksessa haasteita löytyy paljon. Yleisimpiä näistä olivat potilaan riittämätön kognitiivinen taso, motivaation puute ja peilin hankinta.
Jatkossa olisi syytä tutkia peiliterapian pidempiaikaista vaikutusta sekä tuottaa yleiset näyttöön perustuvat ohjeet peiliterapian toteutukseen. Lisäksi tarvittaisiin tutkimuksia siitä, miten harjoitteet tulisi toteuttaa; yksi- vai kaksikätisesti ja toiminnallisin harjoittein vai yksittäisillä liikkeillä.
Opinnäytetyö on suunnattu aivohalvauspotilaiden kanssa työskenteleville kuntoutusalan ammattilaisille, sekä kuntoutusalaa opiskeleville.
Opinnäytetyö sisältää kirjallisuuskatsauksen, jossa selvitetään aivohalvauksen etiologiaa ja sen vaikutusta yläraajan toimintakykyyn sekä peiliterapian taustaa, johon liittyy aivojen plastisuus sekä aivojen peilisolut. Teoriaosuus peiliterapiasta perustuu viimeaikaisiin ulkomaalaisiin tutkimuksiin, sillä muuta kirjallisuutta ei aiheesta juurikaan vielä löydy.
Tutkimus tehtiin yhteensä viidelle fysio- ja toimintaterapeutille, joita haastateltiin peiliterapian käytöstä. Haastattelun teemoina olivat peiliterapian toteutus, hyöty sekä haasteet. Tutkimuksista saadun tiedon perusteella peiliterapian toteutus tulisi aloittaa mahdollisimman pian aivohalvauksen jälkeen, ja sitä tulisi toteuttaa päivittäin, vähintään 15 minuuttia kerrallaan. Peiliterapiasta näyttäisi tutkimusten mukaan olevan hyötyä aivohalvauksen saaneen henkilön yläraajan toimintakyvylle, mutta haastateltavien mukaan oli pidempiaikaista hyötyä vaikea arvioida. Monet olivat kokeneet peiliterapialla olevan lieventävä vaikutus spastisuuteen. Peiliterapian toteutuksessa haasteita löytyy paljon. Yleisimpiä näistä olivat potilaan riittämätön kognitiivinen taso, motivaation puute ja peilin hankinta.
Jatkossa olisi syytä tutkia peiliterapian pidempiaikaista vaikutusta sekä tuottaa yleiset näyttöön perustuvat ohjeet peiliterapian toteutukseen. Lisäksi tarvittaisiin tutkimuksia siitä, miten harjoitteet tulisi toteuttaa; yksi- vai kaksikätisesti ja toiminnallisin harjoittein vai yksittäisillä liikkeillä.
Opinnäytetyö on suunnattu aivohalvauspotilaiden kanssa työskenteleville kuntoutusalan ammattilaisille, sekä kuntoutusalaa opiskeleville.