Matkailun yhteistyön mahdollisuudet, case: Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittämiseen liittyvän osuuskunnan perustamisen selvittäminen
Röysky-Terävä, Tuula (2010)
Röysky-Terävä, Tuula
Saimaan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618526
Tiivistelmä
Rautjärven kunnan ja Simpeleen taajaman elinkeinotoimintaa on lähdetty kehittämään hankekokonaisuuksien avulla. Tavoitteena on saada vireyttä kunnan yritystoimintaan ja paikalliseen yhteisöön kehittämällä sen vaatimia eri osa-alueita, mm. matkailuvalmiuksia. Simpeleen elinkeinotoiminnan kehittämisohjelmaan kuului Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittämishanke, jonka jatkohankkeena oli Simpeleen matkailuvalmiuksien kehittämiseen liittyvän osuuskunnan perustamisen selvittäminen. Tämä tutkimus liittyi jälkimmäiseen hankkeeseen ja tutkimus kohdistui matkailun yhteistyön mahdollisuuksiin ja edellytyksiin, yhteistyön uhkiin, toimiviin yhteistyömuotoihin ja toimenpiteisiin.
Tutkimus tehtiin toimintatutkimuksena ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia, havainnoinnin pohjalta tuotettua kirjallista materiaalia sekä keskusteluja ja haastatteluja. Osallistuva havainnointi oli aktiivista, sillä tutkimuksen tekijä toimi samalla hankkeen projektipäällikkönä ja osallistui näin ollen itse hankkeeseen. Tutkimuksessa käytettiin myös teemahaastatteluja ja benchmarkingia. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen onnistumisen kannalta aineiston laatu oli aineiston määrää tärkeämpää. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen tutkimusmenetelmän sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustuloksista ilmeni, että yrittäjät ja toimijat kokevat yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeäksi. Toimivaan verkostoon tulisi matkailualan toimijoiden lisäksi kuulua myös muiden alojen toimijoita ja yrittäjiä sekä lisäksi eri yhdistysten jäseniä. Verkostoituminen koettiin positiivisena, kielteisiä ajatuksia oli yllättävän vähän. Verkostoituminen on vasta alkuvaiheessa, joten toimijoilla on varsinaisia kokemuksia verkostoyhteistyöstä vielä vähän. Hyötyjen ja haittojen arvioiminen on vaikeaa. Yhteistyön esteitä arvioitiin kuitenkin oleva luottamus- ja aikapula, palVelun huono laatu, sitoutumisen puute ja liian erilaiset yritykset. Intoa verkostoitumiseen kuitenkin on ja hyviä puolia löydettiin huomattavasti enemmän: hyötyminen, lisäarvo yrityksille ja asiakkaille, uutta osaamista, kilpailukyvyn paranemista, kustannussäästöjä ja tunnettuuden lisäämistä.
Tutkimuksessa ilmeni, että yrittäjillä ja toimijoilla on halu ja into yhteistyöhön. Verkoston kutominen on kuitenkin vasta alussa ja yhteistyökuvioita haetaan. Kaikkein tärkeintä olisi saada olemassa oleva into valjastettua tekemiseksi.
Asiasanat: verkostoituminen, yhteistyö, yhteistyön mahdollisuudet, yhteistyön uhat, osuuskunta, matkailuyhteistyö, yhteistyömuodot
Tutkimus tehtiin toimintatutkimuksena ja tiedonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia, havainnoinnin pohjalta tuotettua kirjallista materiaalia sekä keskusteluja ja haastatteluja. Osallistuva havainnointi oli aktiivista, sillä tutkimuksen tekijä toimi samalla hankkeen projektipäällikkönä ja osallistui näin ollen itse hankkeeseen. Tutkimuksessa käytettiin myös teemahaastatteluja ja benchmarkingia. Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen onnistumisen kannalta aineiston laatu oli aineiston määrää tärkeämpää. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen tutkimusmenetelmän sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustuloksista ilmeni, että yrittäjät ja toimijat kokevat yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeäksi. Toimivaan verkostoon tulisi matkailualan toimijoiden lisäksi kuulua myös muiden alojen toimijoita ja yrittäjiä sekä lisäksi eri yhdistysten jäseniä. Verkostoituminen koettiin positiivisena, kielteisiä ajatuksia oli yllättävän vähän. Verkostoituminen on vasta alkuvaiheessa, joten toimijoilla on varsinaisia kokemuksia verkostoyhteistyöstä vielä vähän. Hyötyjen ja haittojen arvioiminen on vaikeaa. Yhteistyön esteitä arvioitiin kuitenkin oleva luottamus- ja aikapula, palVelun huono laatu, sitoutumisen puute ja liian erilaiset yritykset. Intoa verkostoitumiseen kuitenkin on ja hyviä puolia löydettiin huomattavasti enemmän: hyötyminen, lisäarvo yrityksille ja asiakkaille, uutta osaamista, kilpailukyvyn paranemista, kustannussäästöjä ja tunnettuuden lisäämistä.
Tutkimuksessa ilmeni, että yrittäjillä ja toimijoilla on halu ja into yhteistyöhön. Verkoston kutominen on kuitenkin vasta alussa ja yhteistyökuvioita haetaan. Kaikkein tärkeintä olisi saada olemassa oleva into valjastettua tekemiseksi.
Asiasanat: verkostoituminen, yhteistyö, yhteistyön mahdollisuudet, yhteistyön uhat, osuuskunta, matkailuyhteistyö, yhteistyömuodot