Sydänpotilaiden hoitopolku ja toimijoiden välinen tiedonkulku sydänyhdistysten hallitusten jäsenten näkökulmasta
Laakso, Nina; Niemi, Maria (2010)
Laakso, Nina
Niemi, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121718634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121718634
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää sydänsairauteen sairastuneen potilaan tämän hetkistä hoitopolkua ja tiedon kulkua sydänyhdistysten hallitusten jäsenten näkökulmasta Lostin ja Karviaisen alueella sekä löytää siinä mahdollisesti olevia kehittämiskohtia. Opinnäytetyön tuloksia verrattiin osittain alueen toimijoille aiemmin tehtyyn kyselyyn sydänsairauteen sairastuneen potilaan hoitopolusta ja toimijoiden välisestä tiedon kulusta. Opinnäytetyö on osa Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulun Ennakoiva hoito ja tulevaisuus –hanketta.
Tämän työn tietoperustana on sydän- ja verisuonisairautta sairastavan potilaan hoito ja moniammatillisen hoitopolun tekijät. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Vastaukset tallennettiin sähköiselle Digium-lomakkeelle, josta saatiin vastausjakaumat. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällön analyysilla. Saatuja tuloksia verrattiin hankittuun teoriatietoon sekä osittain alueen toimijoille aiemmin tehdyn kyselyn vastauksiin.
Tutkimuksen mukaan sydänsairauteen sairastuneen potilaan hoitopolussa ja tiedonkulussa on kehittämiskohteita esimerkiksi tiedon kulkuun ja potilaan jatkohoitoon liittyvissä asioissa. Suurimmiksi tiedonkulkua hidastaviksi tekijöiksi koettiin potilastietojärjestelmät ja toimijoiden yhteistyön puute. Vastauksista ilmeni, että tiedonkulku eri toimijoiden välillä on puutteellista, eivätkä potilaan tiedot aina siirry jatkohoitopaikkaan. Tässä vaiheessa potilas saattaa jäädä jatkohoidon ulkopuolelle.
Tulosten mukaan sydänyhdistys ei varsinaisesti tee tällä hetkellä yhteistyötä julkisen sektorin, kuten sairaalan tai terveyskeskuksen kanssa, vaan lähinnä muiden 3. sektorin toimijoiden kanssa. Sydänyhdistyksen rooliksi sydänpotilaan hoitopolussa koettiin ennaltaehkäisevä työ, vertaistuen anto, ohjaaminen ja virkistystoiminta. Oman roolin sydänpotilaan hoitopolussa vastaajat kokivat tärkeäksi.
Kehittämisehdotuksena esitettiin sydänyhdistyksen näkyvämpää yhteistyötä esimerkiksi sairaalan tai terveyskeskusten kanssa. Laajempana kehittämisehdotuksena esitettiin alueen toimijoiden välisen yhteistyön parantamista selkeän hoitopolun avulla ja potilaan jatkohoidon parantamista. Tällainen hanke vaatisi hoidon koordinaattorin, joka tuntee alueen toimintatavat.
Tämän työn tietoperustana on sydän- ja verisuonisairautta sairastavan potilaan hoito ja moniammatillisen hoitopolun tekijät. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Vastaukset tallennettiin sähköiselle Digium-lomakkeelle, josta saatiin vastausjakaumat. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällön analyysilla. Saatuja tuloksia verrattiin hankittuun teoriatietoon sekä osittain alueen toimijoille aiemmin tehdyn kyselyn vastauksiin.
Tutkimuksen mukaan sydänsairauteen sairastuneen potilaan hoitopolussa ja tiedonkulussa on kehittämiskohteita esimerkiksi tiedon kulkuun ja potilaan jatkohoitoon liittyvissä asioissa. Suurimmiksi tiedonkulkua hidastaviksi tekijöiksi koettiin potilastietojärjestelmät ja toimijoiden yhteistyön puute. Vastauksista ilmeni, että tiedonkulku eri toimijoiden välillä on puutteellista, eivätkä potilaan tiedot aina siirry jatkohoitopaikkaan. Tässä vaiheessa potilas saattaa jäädä jatkohoidon ulkopuolelle.
Tulosten mukaan sydänyhdistys ei varsinaisesti tee tällä hetkellä yhteistyötä julkisen sektorin, kuten sairaalan tai terveyskeskuksen kanssa, vaan lähinnä muiden 3. sektorin toimijoiden kanssa. Sydänyhdistyksen rooliksi sydänpotilaan hoitopolussa koettiin ennaltaehkäisevä työ, vertaistuen anto, ohjaaminen ja virkistystoiminta. Oman roolin sydänpotilaan hoitopolussa vastaajat kokivat tärkeäksi.
Kehittämisehdotuksena esitettiin sydänyhdistyksen näkyvämpää yhteistyötä esimerkiksi sairaalan tai terveyskeskusten kanssa. Laajempana kehittämisehdotuksena esitettiin alueen toimijoiden välisen yhteistyön parantamista selkeän hoitopolun avulla ja potilaan jatkohoidon parantamista. Tällainen hanke vaatisi hoidon koordinaattorin, joka tuntee alueen toimintatavat.