Tyypin 1 diabeetikoiden perusterveydenhuoltoon siirtyminen ja kokemukset hoidonohjauksen riittävyydestä ja hoidon järjestämisestä Lohjan terveyskeskuksen diabetespoliklinikalla
Lahti, Henriikka; Hellberg, Jemina; Mustakangas, Vera (2010)
Lahti, Henriikka
Hellberg, Jemina
Mustakangas, Vera
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121718640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121718640
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tyypin 1 diabeetikoiden siirtokokemuksia erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, kokemuksia hoidon järjestämisestä Lohjan terveyskeskuksen diabetespoliklinikalla sekä heidän saamaansa hoidonohjauksen riittävyyttä sairastumisen jälkeen. Työn tavoitteena oli tuottaa Lohjan terveyskeskuksen
diabetespoliklinikalle tietoa siirron onnistumisesta sekä tyypin 1 diabeetikoiden omahoidon osaamisesta eri osa-alueilla niin, että tuloksia voidaan hyödyntää diabetespoliklinikan kehittämisessä.
Tämä opinnäytetyö on tehty kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vuoden 2006–2007 siirtyneiltä tyypin 1 diabeetikoilta (n = 19). Tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelman avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sujui vastanneiden mielestä melko hyvin. Suurimmalla osalla vastaajista oli ennakkoluuloisia odotuksia siirtoa kohtaan. Osalla odotukset olivat lähinnä kontrolliaikojen toteutumista entiseen tapaan. Joidenkin diabeetikoiden negatiiviset odotukset muuttuivat siirron myötä positiivisiksi. Palvelu Lohjan terveyskeskuksen diabetespoliklinikalla osoittautui tulosten mukaan melko riittäväksi.
Vastausten perusteella hyvän vastaanottopoliklinikan piirteiksi muodostui ilmapiiri ja kokonaisvaltainen hoito. Vastaanottopoliklinikan ilmapiirin tulisi vastanneiden mielestä olla kiireetön. Hyvänä puolena pidettiin myös vastaanottoaikojen täsmällisyyttä ja hoidonjatkuvuutta.
Tulokset diabeetikoiden kokemasta hoidonohjauksesta sairastumisen jälkeen osoittautuivat lähes kaikkien osa-alueiden kohdalla riittäväksi. Diabeetikot arvioivat hoidonohjauksen riittäväksi diabeteksesta sairautena, hoitovälineiden hankikiminen, insuliinihoidon toteuttaminen, omaseuranta, alhainen verensokeri ja korkea verensokeri saralla. Riittämättömäksi diabeetikot arvioivat ruokavalion, painonhallinnan, hoidon eri vaiheiden, liikunnan, jalkojen hoidon, lisäsairaudet ja muun lääkehoidon toteuttamisen.
diabetespoliklinikalle tietoa siirron onnistumisesta sekä tyypin 1 diabeetikoiden omahoidon osaamisesta eri osa-alueilla niin, että tuloksia voidaan hyödyntää diabetespoliklinikan kehittämisessä.
Tämä opinnäytetyö on tehty kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vuoden 2006–2007 siirtyneiltä tyypin 1 diabeetikoilta (n = 19). Tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelman avulla. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sujui vastanneiden mielestä melko hyvin. Suurimmalla osalla vastaajista oli ennakkoluuloisia odotuksia siirtoa kohtaan. Osalla odotukset olivat lähinnä kontrolliaikojen toteutumista entiseen tapaan. Joidenkin diabeetikoiden negatiiviset odotukset muuttuivat siirron myötä positiivisiksi. Palvelu Lohjan terveyskeskuksen diabetespoliklinikalla osoittautui tulosten mukaan melko riittäväksi.
Vastausten perusteella hyvän vastaanottopoliklinikan piirteiksi muodostui ilmapiiri ja kokonaisvaltainen hoito. Vastaanottopoliklinikan ilmapiirin tulisi vastanneiden mielestä olla kiireetön. Hyvänä puolena pidettiin myös vastaanottoaikojen täsmällisyyttä ja hoidonjatkuvuutta.
Tulokset diabeetikoiden kokemasta hoidonohjauksesta sairastumisen jälkeen osoittautuivat lähes kaikkien osa-alueiden kohdalla riittäväksi. Diabeetikot arvioivat hoidonohjauksen riittäväksi diabeteksesta sairautena, hoitovälineiden hankikiminen, insuliinihoidon toteuttaminen, omaseuranta, alhainen verensokeri ja korkea verensokeri saralla. Riittämättömäksi diabeetikot arvioivat ruokavalion, painonhallinnan, hoidon eri vaiheiden, liikunnan, jalkojen hoidon, lisäsairaudet ja muun lääkehoidon toteuttamisen.