"No one bothers you here" : Clients' experiences on the psychosocial support and the services in a maintenance treatment community
Yli-Mattila, Eeva-Liisa; Puhjo, Saija (2010)
Yli-Mattila, Eeva-Liisa
Puhjo, Saija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111914788
Tiivistelmä
Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin Diakonissalaitoksen korvaushoitoyhteisön asiakkaiden kokemuksia yhteisön tarjoamista palveluista ja psykososiaalisesta tuesta, sekä heidän näkemyksiään omasta psykososiaalisesta kuntoutumisestaan.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee psykososiaalisen tuen metodeja etenkin päihdehuollossa. Tämän lisäksi tutkimuksessa esitellään korvaushoitoa osana haittoja vähentävää huumepolitiikkaa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla korvaushoitoyhteisön asiakkaita teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui yhdeksän asiakasta. Psykososiaalisen tuen elementit sekä psykososiaalisen toimintakyvyn osa-alueet muodostivat pohjan haastatteluille. Aineisto analysoitiin noudattaen sisällön analyysiä.
Tutkimusaineisto osoitti, että kaikkien haastateltavien kohdalla oli tapahtunut eriasteista psykososiaalista kuntoutumista. Muutoksia oli tapahtunut muun muassa asumisessa, henkisessä hyvinvoinnissa, ihmissuhteissa, taloudellisessa tilanteessa, päihteiden oheiskäytössä, rikollisuudessa sekä fyysisessä kunnossa. Jo pelkän lääkehoidon koettiin parantaneen elämäntilannetta, mutta yhteisön palvelut saivat myös kiitosta. Erityisen paljon painoarvoa annettiin osaavalle ja ymmärtäväiselle henkilökunnalle sekä yhteisössä vallitsevalle rennolle ilmapiirille. Asiakkaat kokivat, ettei heitä tuomittu ja että he voivat olla rehellisesti omia itsejään. Pelkkään narkomaniaan keskittyvä yksipuolinen hoito koettiin negatiivisena. Myös klinikan lääkäri sai juuri tästä syystä kritiikkia osakseen.
Henkilökunnan merkitys osoittautui erityisen tärkeäksi ja asiakkaat toivoivat henkilökunnalta pysyvyyttä sekä asiakkaiden asioihin paneutumista. Haastattelujen myötä ilmeni myös, että asiakkaat toivovat saavansa kokonaisvaltaisempaa hoitoa, sillä päihdeongelma on paljon monisyisempi kokonaisuus kuin pelkkä huumeriippuvuus. Asiakkailla oli sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia joiden hoitoon he kaipasivat entistä enemmän apua. Hoitoon toivottiin terapeuttisempaa otetta ja lisäksi lääkärin toivottiin hoitavan myös somaattisia oireita. Omahoitajajärjestelmä voisi parantaa asiakkaiden tilanteisiin paneutumista sekä tehdä asiakassuhteesta terapeuttisemman. Henkilökunnan pysyvyys on myös avainasemassa parempien asiakassuhteiden luomisessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee psykososiaalisen tuen metodeja etenkin päihdehuollossa. Tämän lisäksi tutkimuksessa esitellään korvaushoitoa osana haittoja vähentävää huumepolitiikkaa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla korvaushoitoyhteisön asiakkaita teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui yhdeksän asiakasta. Psykososiaalisen tuen elementit sekä psykososiaalisen toimintakyvyn osa-alueet muodostivat pohjan haastatteluille. Aineisto analysoitiin noudattaen sisällön analyysiä.
Tutkimusaineisto osoitti, että kaikkien haastateltavien kohdalla oli tapahtunut eriasteista psykososiaalista kuntoutumista. Muutoksia oli tapahtunut muun muassa asumisessa, henkisessä hyvinvoinnissa, ihmissuhteissa, taloudellisessa tilanteessa, päihteiden oheiskäytössä, rikollisuudessa sekä fyysisessä kunnossa. Jo pelkän lääkehoidon koettiin parantaneen elämäntilannetta, mutta yhteisön palvelut saivat myös kiitosta. Erityisen paljon painoarvoa annettiin osaavalle ja ymmärtäväiselle henkilökunnalle sekä yhteisössä vallitsevalle rennolle ilmapiirille. Asiakkaat kokivat, ettei heitä tuomittu ja että he voivat olla rehellisesti omia itsejään. Pelkkään narkomaniaan keskittyvä yksipuolinen hoito koettiin negatiivisena. Myös klinikan lääkäri sai juuri tästä syystä kritiikkia osakseen.
Henkilökunnan merkitys osoittautui erityisen tärkeäksi ja asiakkaat toivoivat henkilökunnalta pysyvyyttä sekä asiakkaiden asioihin paneutumista. Haastattelujen myötä ilmeni myös, että asiakkaat toivovat saavansa kokonaisvaltaisempaa hoitoa, sillä päihdeongelma on paljon monisyisempi kokonaisuus kuin pelkkä huumeriippuvuus. Asiakkailla oli sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia joiden hoitoon he kaipasivat entistä enemmän apua. Hoitoon toivottiin terapeuttisempaa otetta ja lisäksi lääkärin toivottiin hoitavan myös somaattisia oireita. Omahoitajajärjestelmä voisi parantaa asiakkaiden tilanteisiin paneutumista sekä tehdä asiakassuhteesta terapeuttisemman. Henkilökunnan pysyvyys on myös avainasemassa parempien asiakassuhteiden luomisessa.