Marketanpuiston vetovoimaisuuden kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin
Sireni, Paula; Tamminen, Susanna (2010)
Sireni, Paula
Tamminen, Susanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120316952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120316952
Tiivistelmä
Marketanpuisto on Espoossa sijaitseva Suomen suurin piha- ja puutarharakentamisen näyttelypuisto. Puistossa toimii noin 80 näytteilleasettajayritystä, joiden tuotteisiin pääsee tutustumaan ilmaiseksi. Alueella toimii myös puutarha-alan ammattikoulu, kahvila, hostelli ja taimimyymälä. Tutkimuksen toimeksiantaja on Marketanpuistoa hallinnoivan Marketanpuiston ystävät ry:n puheenjohtaja Bjarne Blomqvist. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää puiston vetovoimaisuutta ideoimalla alueelle uusia ja kehittämällä jo olemassa olevia palveluja. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä puiston vetovoimaisuutta hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä.
Teoreettisena tietopohjana tutkimuksessa on käytetty palvelujen kehittämistä, palvelumuotoilua, markkinointia sekä matkailua. Tutkimuksessa on edetty Stefan Moritzin palvelumuotoilun prosessimallin mukaisesti ja tutkimuksen keskeisenä menetelmänä käytetään palvelumuotoilua. Tutkimus etenee teorian tarkastelulla, minkä jälkeen edetään palvelumuotoilun prosessin vaiheisiin. Tutkimuksessa on käytetty havainnointia, joka on työn tärkein menetelmä tutkimuksen kannalta. Myös muissa menetelmissä hyödynnetään havainnoinnista saatua tietoa. Muita käytettyjä menetelmiä ovat muun muassa asiantuntijahaastattelu, asiakastyytyväisyyskysely, persoonien käyttö ja palvelupolkukartta.
Kehittämistyöstä nousi selvästi esille tiettyjä kehityskohteita. Ensisijaisen tärkeä kehityskohde on puiston opasteet, joilla on suuri merkitys saatavuudelle. Muita kehittämiskohteita ovat markkinointiin panostaminen ja sen kohdistaminen uusiin kohderyhmiin. Palveluiden lisääminen ja kehittäminen puistossa useammalle kohderyhmälle, esimerkiksi erilaisten aktiviteettien kautta, koettiin tärkeäksi tekijäksi vetovoimaisuuden parantamisen kannalta. Myös näytteilleasettajien aktivoiminen puiston toimintaan, muun muassa palkitsemisten tai yhteisten virkistyspäivien muodossa, voisi parantaa Marketanpuiston palvelutarjontaa asiakkaalle. Tutkimustulosten perusteella huomataan, että puiston perusilmeen kohennuksella ja puiston potentiaalin hyödyntämisellä voidaan lisätä vetovoimaisuutta.
Teoreettisena tietopohjana tutkimuksessa on käytetty palvelujen kehittämistä, palvelumuotoilua, markkinointia sekä matkailua. Tutkimuksessa on edetty Stefan Moritzin palvelumuotoilun prosessimallin mukaisesti ja tutkimuksen keskeisenä menetelmänä käytetään palvelumuotoilua. Tutkimus etenee teorian tarkastelulla, minkä jälkeen edetään palvelumuotoilun prosessin vaiheisiin. Tutkimuksessa on käytetty havainnointia, joka on työn tärkein menetelmä tutkimuksen kannalta. Myös muissa menetelmissä hyödynnetään havainnoinnista saatua tietoa. Muita käytettyjä menetelmiä ovat muun muassa asiantuntijahaastattelu, asiakastyytyväisyyskysely, persoonien käyttö ja palvelupolkukartta.
Kehittämistyöstä nousi selvästi esille tiettyjä kehityskohteita. Ensisijaisen tärkeä kehityskohde on puiston opasteet, joilla on suuri merkitys saatavuudelle. Muita kehittämiskohteita ovat markkinointiin panostaminen ja sen kohdistaminen uusiin kohderyhmiin. Palveluiden lisääminen ja kehittäminen puistossa useammalle kohderyhmälle, esimerkiksi erilaisten aktiviteettien kautta, koettiin tärkeäksi tekijäksi vetovoimaisuuden parantamisen kannalta. Myös näytteilleasettajien aktivoiminen puiston toimintaan, muun muassa palkitsemisten tai yhteisten virkistyspäivien muodossa, voisi parantaa Marketanpuiston palvelutarjontaa asiakkaalle. Tutkimustulosten perusteella huomataan, että puiston perusilmeen kohennuksella ja puiston potentiaalin hyödyntämisellä voidaan lisätä vetovoimaisuutta.