”SITÄ TEHDÄÄN SYDÄMELLÄ JA HERKÄLLÄ KORVALLA” : Muistihoitajien kokemuksia muistineuvolasta Kainuussa – mahdollisuus ammatilliselle kehittymiselle
Laatikainen, Sinikka (2006)
Laatikainen, Sinikka
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101111184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101111184
Tiivistelmä
Keväällä 2004 käynnistyi Kainuun Dementiayhdistyksen Kunnon savotta – hanke, jonka tavoitteena oli tukea
muistisairaan kotona selviytymistä ja kehittää dementiaa sairastavien hoitoa. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli muistineuvolatoiminnan
kehittäminen ja muistihoitajien toimintavalmiuksien parantaminen. Muistineuvolatoiminta
Kainuun Dementiayhdistys ry:n projektityöntekijän ja kuntien muistihoitajien kanssa aloitettiin Kainuussa vuoden
2004 syksyllä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muistihoitajien kokemuksia muistineuvolatyöstä Kunnon savotta –
hankkeen aikana. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa Kainuun dementiatyön kehittämiseen.
Muistihoitaja on perusterveydenhuollossa Kainuun maakunta-kuntayhtymän palveluksessa työskentelevä terveyden-
tai sairaanhoitaja, joka muun työnsä ohella toimii neuvolassa. Muistineuvolassa muistihoitaja tutkii muistia
testien avulla, ohjaa ja tukee muistisairaita ja heidän omaisiaan. Neuvolatoimintaan sisältyvät myös kotikäynnit
asiakkaan luona, puhelinohjaus ja konsultaatioapu muulle ammattihenkilöstölle.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjettä, jossa muistihoitajat kertoivat työstään muistineuvolassa. Saatu
aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen. Tulosten mukaan
muistineuvolatoiminta koettiin tarpeelliseksi. Muistineuvolatyö on sekä tavoitteellista että vastuullista ja se
nähdään tärkeänä osana muistisairaan hoitoketjua nyt ja tulevaisuudessa. Vaativa työ muistihoitajana ja uuden
oppiminen ovat vahvistaneet hoitajien ammattitaitoa. Moni hoitaja onkin voinut hyödyntää muistihoitajakoulutusta
ja – kokemusta päätoimisessa työssään.
Kainuun Dementiayhdistys ry ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä voivat hyödyntää saatuja tuloksia muistineuvolatoiminnan
kehittämiseen ja muistihoitajien koulutukseen. Saatu tieto tukee nykyistä toimintaa ja sen tärkeyttä.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää muistihäiriötä sairastavan henkilön omaisen kokemuksia muistineuvolasta
saadusta tuesta ja sen merkitystä perheen selviytymiseen.
muistisairaan kotona selviytymistä ja kehittää dementiaa sairastavien hoitoa. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli muistineuvolatoiminnan
kehittäminen ja muistihoitajien toimintavalmiuksien parantaminen. Muistineuvolatoiminta
Kainuun Dementiayhdistys ry:n projektityöntekijän ja kuntien muistihoitajien kanssa aloitettiin Kainuussa vuoden
2004 syksyllä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muistihoitajien kokemuksia muistineuvolatyöstä Kunnon savotta –
hankkeen aikana. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa Kainuun dementiatyön kehittämiseen.
Muistihoitaja on perusterveydenhuollossa Kainuun maakunta-kuntayhtymän palveluksessa työskentelevä terveyden-
tai sairaanhoitaja, joka muun työnsä ohella toimii neuvolassa. Muistineuvolassa muistihoitaja tutkii muistia
testien avulla, ohjaa ja tukee muistisairaita ja heidän omaisiaan. Neuvolatoimintaan sisältyvät myös kotikäynnit
asiakkaan luona, puhelinohjaus ja konsultaatioapu muulle ammattihenkilöstölle.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kirjettä, jossa muistihoitajat kertoivat työstään muistineuvolassa. Saatu
aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen. Tulosten mukaan
muistineuvolatoiminta koettiin tarpeelliseksi. Muistineuvolatyö on sekä tavoitteellista että vastuullista ja se
nähdään tärkeänä osana muistisairaan hoitoketjua nyt ja tulevaisuudessa. Vaativa työ muistihoitajana ja uuden
oppiminen ovat vahvistaneet hoitajien ammattitaitoa. Moni hoitaja onkin voinut hyödyntää muistihoitajakoulutusta
ja – kokemusta päätoimisessa työssään.
Kainuun Dementiayhdistys ry ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä voivat hyödyntää saatuja tuloksia muistineuvolatoiminnan
kehittämiseen ja muistihoitajien koulutukseen. Saatu tieto tukee nykyistä toimintaa ja sen tärkeyttä.
Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää muistihäiriötä sairastavan henkilön omaisen kokemuksia muistineuvolasta
saadusta tuesta ja sen merkitystä perheen selviytymiseen.