Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia opiskelijaohjauksesta mielenterveystyön ensimmäisellä ohjatun harjoittelun jaksolla
Rajatalo, Maarit (2006)
Rajatalo, Maarit
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2006
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101101129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101101129
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena on hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia ensimmäisestä eli pakollisten ammattiopintojen
mielenterveystyön ohjatusta harjoittelusta. Ohjattua harjoittelua ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa
on noin kolmannes koko opiskelusta. Tämän vuoksi on merkityksellistä saada lisätietoa opiskelijaohjauksen
kehittämiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa, jonka avulla perhepalveluiden ja samalla mielenterveystyön opiskelijaohjausta
voi tulevaisuudessa kehittää. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada selville, millaiseksi perhepalveluiden
mielenterveystyön osastolla ohjatussa harjoittelussa olleet hoitotyön ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat saamansa
ohjauksen. Tarkoituksena on myös antaa lisätietoa ohjatun harjoittelun kehittämiseen Kajaanin ammattikorkeakoulun
ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan perhepalveluiden yksikön yhteisprojektiin
Yhteistoimintamalli ohjattuun harjoitteluun.
Tutkimustehtävinä on selvittää, millaiseksi hoitotyön opiskelijat kokevat saamansa ohjauksen mielenterveystyön
perusopintojen ohjatun harjoittelun jaksolla sekä millaisia kehittämisen alueita ja haasteita mielenterveystyön ohjatussa
harjoittelussa on opiskelijoiden kokemana. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen. Opinnäytetyöni
aineiston olen kerännyt avoimella haastattelulla. Haastattelut olen analysoinut induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että hoitotyön opiskelijat kokivat lähiohjaajiensa ohjausvalmiudet hyviksi ja riittäviksi.
Varsinainen ohjaus oli kuitenkin pitkälti opiskelijan oman aktiivisuuden varassa. Ohjaus koettiin vähäiseksi. Mielenterveystyön
opiskelijaohjauksen haasteeksi nousi, ettei mielenterveystyön opiskelijaohjaus voinut olla niin tehtäväkeskeistä
kuin muilla harjoittelujaksoilla. Kehittämisalueena opiskelijat kokivat ohjaavan opettajan ja lähiohjaajan
aktiivisuuden lisäämisen.
Jatkotutkimusaiheina opinnäytetyöstäni nousi esille saada tietoa, millaiseksi lähiohjaajat kokevat omat ohjausvalmiutensa
sekä arviointi- ja palautteenantokykynsä. Toinen jatkotutkimusajatus on saada selville, millaisia odotuksia
hoitotyön opiskelijoilla on ensimmäisestä mielenterveystyön ohjatusta harjoittelusta.
mielenterveystyön ohjatusta harjoittelusta. Ohjattua harjoittelua ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa
on noin kolmannes koko opiskelusta. Tämän vuoksi on merkityksellistä saada lisätietoa opiskelijaohjauksen
kehittämiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa, jonka avulla perhepalveluiden ja samalla mielenterveystyön opiskelijaohjausta
voi tulevaisuudessa kehittää. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada selville, millaiseksi perhepalveluiden
mielenterveystyön osastolla ohjatussa harjoittelussa olleet hoitotyön ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat saamansa
ohjauksen. Tarkoituksena on myös antaa lisätietoa ohjatun harjoittelun kehittämiseen Kajaanin ammattikorkeakoulun
ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan perhepalveluiden yksikön yhteisprojektiin
Yhteistoimintamalli ohjattuun harjoitteluun.
Tutkimustehtävinä on selvittää, millaiseksi hoitotyön opiskelijat kokevat saamansa ohjauksen mielenterveystyön
perusopintojen ohjatun harjoittelun jaksolla sekä millaisia kehittämisen alueita ja haasteita mielenterveystyön ohjatussa
harjoittelussa on opiskelijoiden kokemana. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen eli laadullinen. Opinnäytetyöni
aineiston olen kerännyt avoimella haastattelulla. Haastattelut olen analysoinut induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että hoitotyön opiskelijat kokivat lähiohjaajiensa ohjausvalmiudet hyviksi ja riittäviksi.
Varsinainen ohjaus oli kuitenkin pitkälti opiskelijan oman aktiivisuuden varassa. Ohjaus koettiin vähäiseksi. Mielenterveystyön
opiskelijaohjauksen haasteeksi nousi, ettei mielenterveystyön opiskelijaohjaus voinut olla niin tehtäväkeskeistä
kuin muilla harjoittelujaksoilla. Kehittämisalueena opiskelijat kokivat ohjaavan opettajan ja lähiohjaajan
aktiivisuuden lisäämisen.
Jatkotutkimusaiheina opinnäytetyöstäni nousi esille saada tietoa, millaiseksi lähiohjaajat kokevat omat ohjausvalmiutensa
sekä arviointi- ja palautteenantokykynsä. Toinen jatkotutkimusajatus on saada selville, millaisia odotuksia
hoitotyön opiskelijoilla on ensimmäisestä mielenterveystyön ohjatusta harjoittelusta.