Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio kehitysvammaisuudessa
Kylävainio, Tuula; Lehtisaari, Päivi (2010)
Kylävainio, Tuula
Lehtisaari, Päivi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112816001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112816001
Tiivistelmä
Kylävainio, Tuula & Lehtisaari, Päivi. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio kehitysvammaisuudessa. Pori, syksy 2010, 61 s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Länsi, Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kehitysvammainen henkilö, jolla on puhevamma, hyötyy puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikaatiosta päivätoiminnassa. Puhe on ihmisen ensisijainen kommunikointikeino. Puhetta voidaan vahvistaa monin ei-kielellisin tavoin. Joillakin henkilöillä puhe voi jäädä vallan kehittymättä tai puheen voi menettää kokonaan tai osittain. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio eli AAC (Augmentative and Alternative Communication) voidaan ottaa silloin avuksi.
Tutkimme opinnäytetyössämme, miten kehitysvammaisen henkilön kommunikaatiomahdollisuuksia voidaan parantaa päivätoiminnassa. Ystävien olemassa olo ja hyväksytyksi tuleminen on vaikeaa puhevammaisella ihmisellä, varsinkin jos hän on kehitysvammainen. Ystävät ovat samalla työtovereita ja heilläkin on usein vaikeuksia kommunikoinnissa. Yhteinen puhetta korvaava ja tukeva kommunikaatio on välttämätön kehitysvammaisten päivätoiminnassa, jotta asiakkaiden välillä syntyisi vuorovaikutusta. Tutkimus tehtiin havainnoimalla case-Tapania hänen päivätoiminnassaan. Päivätoimintaan tuotettiin Boardmaker-ohjelman avulla paljon uutta kuvakommunikaatiomateriaalia, minkä todettiin auttavan häntä ja muita työtovereita arjen vuorovaikutustilanteissa.
Asiasanat: puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio, vuorovaikutus, kommunikaatio, picto-kuvat, kuvakommunikaatio, kehitysvammaisuus, päivä- ja työtoiminta, AAC-menetelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kehitysvammainen henkilö, jolla on puhevamma, hyötyy puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikaatiosta päivätoiminnassa. Puhe on ihmisen ensisijainen kommunikointikeino. Puhetta voidaan vahvistaa monin ei-kielellisin tavoin. Joillakin henkilöillä puhe voi jäädä vallan kehittymättä tai puheen voi menettää kokonaan tai osittain. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio eli AAC (Augmentative and Alternative Communication) voidaan ottaa silloin avuksi.
Tutkimme opinnäytetyössämme, miten kehitysvammaisen henkilön kommunikaatiomahdollisuuksia voidaan parantaa päivätoiminnassa. Ystävien olemassa olo ja hyväksytyksi tuleminen on vaikeaa puhevammaisella ihmisellä, varsinkin jos hän on kehitysvammainen. Ystävät ovat samalla työtovereita ja heilläkin on usein vaikeuksia kommunikoinnissa. Yhteinen puhetta korvaava ja tukeva kommunikaatio on välttämätön kehitysvammaisten päivätoiminnassa, jotta asiakkaiden välillä syntyisi vuorovaikutusta. Tutkimus tehtiin havainnoimalla case-Tapania hänen päivätoiminnassaan. Päivätoimintaan tuotettiin Boardmaker-ohjelman avulla paljon uutta kuvakommunikaatiomateriaalia, minkä todettiin auttavan häntä ja muita työtovereita arjen vuorovaikutustilanteissa.
Asiasanat: puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio, vuorovaikutus, kommunikaatio, picto-kuvat, kuvakommunikaatio, kehitysvammaisuus, päivä- ja työtoiminta, AAC-menetelmä