Nainen päihdehoitotyön asiakkaana
Kämäräinen, Raija-Liisa (2011)
Kämäräinen, Raija-Liisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101191527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101191527
Tiivistelmä
Viimeisten vuosikymmenien aikana suomalaisen naisen päihteiden käyttö on lisääntynyt suhteellisesti enemmän kuin miesten. Naisen päihdeongelma ei ole samanlainen kuin miehen, mistä syystä naiset asettavat päihdehoitotyölle omat erityiset haasteensa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa naisen päihderiippuvuuden erosta verrattuna miehen vastaavaan riippuvuuteen. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää sitä, mitä erityistä sairaanhoitajan tulee tietää ja huomioida, kun hänen asiakkaanaan on päihdeongelmainen nainen. Työn tavoitteena oli koota yhteenveto tekijöistä, joissa naisen päihderiippuvuus eroaa miehen vastaavasta. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä narratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineistomateriaali koostui kirjallisista lähteistä, joiden sisältö analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen.
Tulokset osoittivat, että naisen päihdeongelma poikkeaa miehen vastaavasta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiokulttuurisesti. Naisen ja miehen fysiologia on erilainen, ja sen vuoksi päihdekäytön elimistölle aiheuttamat fysiologiset vaikutukset ja muutokset poikkeavat sukupuolen mukaan. Tutkimusten mukaan nainen on haavoittuvaisempi kuin mies saamaan fyysisiä haittoja päihteiden käytöstä ja hänelle päihderiippuvuus kehittyy nopeammin. Naisen päihdeongelma myös koskettaa fysiologisesti seuraavaa sukupolvea merkittävämmin kuin miehen, sillä sikiölle äidin päihdekäyttö on vaarallista. Tulokset osoittivat lisäksi, että päihdeongelmaisella naisella on miestä enemmän mielenterveysongelmia. Päihdekäyttö jo itsessään lisää käyttäjän mielenterveysongelmia, mutta naisilla on miehiä runsaammin psykiatrisia sairaustiloja jo ennen päihderiippuvuutta. Tavallisimpia mielenterveysongelmia päihderiippuvaisella naisella ovat masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, pelkotilat, psykoseksuaaliset häiriöt, syömishäiriöt ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Opinnäytetyön tuloksista käy lisäksi ilmi, että naisen päihdeongelmalla on yhä vahva sosiaalinen stigma eli leima. Sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten herkästi nainen lähtee hakemaan apua päihdeongelmaansa.
Tulokset osoittivat, että naisen päihdeongelma poikkeaa miehen vastaavasta fyysisesti, psyykkisesti ja sosiokulttuurisesti. Naisen ja miehen fysiologia on erilainen, ja sen vuoksi päihdekäytön elimistölle aiheuttamat fysiologiset vaikutukset ja muutokset poikkeavat sukupuolen mukaan. Tutkimusten mukaan nainen on haavoittuvaisempi kuin mies saamaan fyysisiä haittoja päihteiden käytöstä ja hänelle päihderiippuvuus kehittyy nopeammin. Naisen päihdeongelma myös koskettaa fysiologisesti seuraavaa sukupolvea merkittävämmin kuin miehen, sillä sikiölle äidin päihdekäyttö on vaarallista. Tulokset osoittivat lisäksi, että päihdeongelmaisella naisella on miestä enemmän mielenterveysongelmia. Päihdekäyttö jo itsessään lisää käyttäjän mielenterveysongelmia, mutta naisilla on miehiä runsaammin psykiatrisia sairaustiloja jo ennen päihderiippuvuutta. Tavallisimpia mielenterveysongelmia päihderiippuvaisella naisella ovat masennus, ahdistus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, pelkotilat, psykoseksuaaliset häiriöt, syömishäiriöt ja traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Opinnäytetyön tuloksista käy lisäksi ilmi, että naisen päihdeongelmalla on yhä vahva sosiaalinen stigma eli leima. Sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten herkästi nainen lähtee hakemaan apua päihdeongelmaansa.