Tyttöjen ympärileikkausta koskevien suositusten tunnettavuus ja käyttö terveydenhuollossa
Parekh, Seija (2010)
Parekh, Seija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101171458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101171458
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Seija Parekh. Tyttöjen ympärileikkausta koskevien suositusten tunnettavuus ja käyttö terveydenhuollossa. Helsinki, syksy 2010, 78 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön lähtökohtana oli Ihmisoikeusliitto ry:n tarve selvittää laatimansa suosituksen Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa – Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle ja siihen liittyvän koulutuksen tunnettavuutta, toimivuutta, käyttöä ja mahdollisia kehittämistarpeita. Suositus laadittiin vuonna 2004 osana KokoNainen-projektia.
Ongelmana on ollut terveydenhuollon henkilöstön tiedon puute tiettyjen maahanmuuttajaryhmien keskuudessa vallitsevasta tyttöjen ympärileikkausperinteestä. Terveydenhuollon henkilöstö on kaivannut myös opastusta, kuinka toimia ammatillisesti asian osuessa omalle kohdalle. Tyttöjen ympärileikkausaihe herättää edelleen voimakkaita tunteita niin maahanmuuttajien kuin hoitohenkilöstönkin keskuudessa. Opinnäytetyön puitteissa kartoitettiin myös viranomaisen ammatillista kompetenssia kohdata vieraista kulttuureista tulevia ihmisiä.
Opinnäytetyö oli metodologialtaan kvalitatiivinen evaluaatiotutkimus. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat pääkaupunkiseudulla työskentelevät terveydenhoitajat, joiden asiakaskunnassa oli maahanmuuttajia. Aineisto oli kerätty sähköisen kyselylomakkeen ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda haastateltavien terveydenhoitajien tulkintojen pohjalta arvioiva kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta.
Tutkimustulosten perusteella noin puolet haastatelluista terveydenhoitajista tunsi entuudestaan Ihmisoikeusliiton suosituksen. Terveydenhoitajat olivat hyvin tyytyväisiä sen sisältöön ja ulkoasuun. Useimmat olivat käyttäneet sitä työssään ja kokeneet saaneensa siitä apua kohdatessaan tyttöjen tai naisten ympärileikkaukseen liittyviä tilanteita vastaanotollaan.
Suuri osa terveydenhoitajista tuntee kuitenkin edelleen epävarmuutta siitä, kuinka kohdata tyttöjen ja naisten ympärileikkauskysymys omassa työssään. Aihe jätetään tämän seurauksena useimmiten käsittelemättä kokonaan maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa. Noin puolet terveydenhoitajista kokee myös olevansa epävarmoja monikulttuurisesta osaamisestaan omassa työssään. Yli 80 prosenttia haastatelluista terveydenhoitajista toivoo saavansa lisää tietoa ja koulutusta monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista.
Asiasanat: tytöt, naiset, ympärileikkaus, terveysvaikutukset,terveyden edistäminen, seksuaaliterveys, suositukset, hoitosuositukset, monikulttuurisuus, kulttuuriosaaminen, terveydenhoitajat, koulutustarve, terveydenhuolto
Seija Parekh. Tyttöjen ympärileikkausta koskevien suositusten tunnettavuus ja käyttö terveydenhuollossa. Helsinki, syksy 2010, 78 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön lähtökohtana oli Ihmisoikeusliitto ry:n tarve selvittää laatimansa suosituksen Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus Suomessa – Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle ja siihen liittyvän koulutuksen tunnettavuutta, toimivuutta, käyttöä ja mahdollisia kehittämistarpeita. Suositus laadittiin vuonna 2004 osana KokoNainen-projektia.
Ongelmana on ollut terveydenhuollon henkilöstön tiedon puute tiettyjen maahanmuuttajaryhmien keskuudessa vallitsevasta tyttöjen ympärileikkausperinteestä. Terveydenhuollon henkilöstö on kaivannut myös opastusta, kuinka toimia ammatillisesti asian osuessa omalle kohdalle. Tyttöjen ympärileikkausaihe herättää edelleen voimakkaita tunteita niin maahanmuuttajien kuin hoitohenkilöstönkin keskuudessa. Opinnäytetyön puitteissa kartoitettiin myös viranomaisen ammatillista kompetenssia kohdata vieraista kulttuureista tulevia ihmisiä.
Opinnäytetyö oli metodologialtaan kvalitatiivinen evaluaatiotutkimus. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat pääkaupunkiseudulla työskentelevät terveydenhoitajat, joiden asiakaskunnassa oli maahanmuuttajia. Aineisto oli kerätty sähköisen kyselylomakkeen ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda haastateltavien terveydenhoitajien tulkintojen pohjalta arvioiva kokonaiskuva tutkittavasta aiheesta.
Tutkimustulosten perusteella noin puolet haastatelluista terveydenhoitajista tunsi entuudestaan Ihmisoikeusliiton suosituksen. Terveydenhoitajat olivat hyvin tyytyväisiä sen sisältöön ja ulkoasuun. Useimmat olivat käyttäneet sitä työssään ja kokeneet saaneensa siitä apua kohdatessaan tyttöjen tai naisten ympärileikkaukseen liittyviä tilanteita vastaanotollaan.
Suuri osa terveydenhoitajista tuntee kuitenkin edelleen epävarmuutta siitä, kuinka kohdata tyttöjen ja naisten ympärileikkauskysymys omassa työssään. Aihe jätetään tämän seurauksena useimmiten käsittelemättä kokonaan maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa. Noin puolet terveydenhoitajista kokee myös olevansa epävarmoja monikulttuurisesta osaamisestaan omassa työssään. Yli 80 prosenttia haastatelluista terveydenhoitajista toivoo saavansa lisää tietoa ja koulutusta monikulttuurisuuteen liittyvistä asioista.
Asiasanat: tytöt, naiset, ympärileikkaus, terveysvaikutukset,terveyden edistäminen, seksuaaliterveys, suositukset, hoitosuositukset, monikulttuurisuus, kulttuuriosaaminen, terveydenhoitajat, koulutustarve, terveydenhuolto