Me ollaan ryhmä : Kuvataide ryhmäytymisen tukena erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla
Martikainen, Henna; Nyberg, Jenna (2011)
Martikainen, Henna
Nyberg, Jenna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101251720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101251720
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvataidetuokioiden avulla ryhmäyttää erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Tuokioiden tavoitteena oli parantaa lasten pitkäjännitteisyyttä sekä toisten huomioimista. Lisäksi halusimme tukea jo olemassa olevaa ryhmähenkeä. Halusimme myös antaa ryhmän lapsille uusia onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä kuvataiteen keinoin.
Opinnäytetyömme oli toiminnallinen. Se toteutettiin yhteistyössä lapsiryhmän kanssa, jossa jokaisella lapsella oli erityisen tuen tarpeita. Lapset olivat iältään 5-7 -vuotiaita. Kahdeksan toimintatuokiota toteutimme keväällä 2010. Tuokioihin osallistui kuusi lasta sekä ryhmässä toimivia aikuisia. Ryhmässä työskentelevät aikuiset toimivat sivustaseuraajan roolissa. Teimme alku- ja lopputilannekartoituksen ryhmän aikuisille ennen koko toiminnan aloittamista sekä sen jälkeen, kun kaikki tuokiot olivat toteutuneet.
Alkutilannekartoituksessa selvisi ryhmän lasten tarvitsevan tukea mm. oman toiminnan ohjauksessa sekä oman vuoron odottamisessa. Ryhmän aikuisten mielestä ulkopuolisella avulla pystyttäisiin parantamaan ryhmäytymistä. Ryhmäytymistä lähdimme tukemaan kuvataidekasvatuksen avulla, mutta pääpaino oli yhdessä tekemisessä eikä niinkään lopputuloksessa.
Mielestämme saavutimme hyvin tuokioillemme asettamamme tavoitteet. Lopputilannekartoituksessa kävi ilmi, että tuokiomme olivat auttaneet lapsia huomioimaan toisia lapsia enemmän. Lapset myös oppivat sietämään paremmin toisten lasten fyysistä läsnäoloa. Ryhmän aikuisten mielestä positiivista tuokioillamme oli lisäksi se, että jokainen lapsi sai onnistumisen kokemuksia.
Opinnäytetyömme oli toiminnallinen. Se toteutettiin yhteistyössä lapsiryhmän kanssa, jossa jokaisella lapsella oli erityisen tuen tarpeita. Lapset olivat iältään 5-7 -vuotiaita. Kahdeksan toimintatuokiota toteutimme keväällä 2010. Tuokioihin osallistui kuusi lasta sekä ryhmässä toimivia aikuisia. Ryhmässä työskentelevät aikuiset toimivat sivustaseuraajan roolissa. Teimme alku- ja lopputilannekartoituksen ryhmän aikuisille ennen koko toiminnan aloittamista sekä sen jälkeen, kun kaikki tuokiot olivat toteutuneet.
Alkutilannekartoituksessa selvisi ryhmän lasten tarvitsevan tukea mm. oman toiminnan ohjauksessa sekä oman vuoron odottamisessa. Ryhmän aikuisten mielestä ulkopuolisella avulla pystyttäisiin parantamaan ryhmäytymistä. Ryhmäytymistä lähdimme tukemaan kuvataidekasvatuksen avulla, mutta pääpaino oli yhdessä tekemisessä eikä niinkään lopputuloksessa.
Mielestämme saavutimme hyvin tuokioillemme asettamamme tavoitteet. Lopputilannekartoituksessa kävi ilmi, että tuokiomme olivat auttaneet lapsia huomioimaan toisia lapsia enemmän. Lapset myös oppivat sietämään paremmin toisten lasten fyysistä läsnäoloa. Ryhmän aikuisten mielestä positiivista tuokioillamme oli lisäksi se, että jokainen lapsi sai onnistumisen kokemuksia.