Viljelijöiden sähköiset asiointipalvelut case: Urjalan kunta
Westerholm, Laura (2011)
Westerholm, Laura
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101211631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101211631
Tiivistelmä
Sähköisestä asioinnista säädetyn lain mukaan viranomaisten on mahdollisuuksiensa mukaan tarjottava asiakkailleen mahdollisuus laittaa asiansa vireille käyttämällä sähköisiä palveluja. Nyky-yhteiskunnassa kaikenlainen asiointi, myös maatiloilla siirtyy yhä enemmän sähköiseksi. Monet yritykset, meijerit ja teurastamot tarjoavat viljelijöille sähköisiä palveluja. Myös veropalveluiden sekä pankkipalveluiden käyttö verkossa yleistyvät. Maaseutuhallinnossa ollaan siirtymässä toiminnan tehostamiseksi vähintään 800 tilan palveluyksiköihin, mikä lisää osaltaan maatilojen paineita siirtyä sähköisen tukihaun käyttöön.
Opinnäytetyössä tutkittiin urjalalaisten viljelijöiden sähköisten palveluiden käyttöä, atk-taitoja, sekä Internet-yhteyksien laatua. Pyrittiin selvittämään viljelijöiden halukkuutta hakea tukia Internetin kautta ja syitä siihen, jos tukia ei haluta hakea sähköisesti. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sähköisen tukihaun ja muun sähköisen asioinnin kehittämistyössä. Tutkimuksessa tietoa kerättiin kyselylomakkeella postikyselynä Urjalan EU-tukia hakeneilta viljelijöiltä, joita oli 264 kpl. Tutkimus oli kvantitatiivinen. Kyselyn vastausprosentti oli 47,3.
Tulosten mukaan 87,2 %:lla Urjalan viljelijöistä on tietokone ja 85 %:lla Internet-yhteys. Internet-yhteydet toimivat Urjalassa keskimäärin tyydyttävästi, tätä mieltä on 42 % vastaajista, hyvänä Internet-yhteyttä pitää 27 % ja huonona 15,9 %. Viljelijät käyttävät Internet-palveluista eniten pankkipalvelua (85 %), sähköpostia (73 %) ja sääpalvelua (57%). Oman arvionsa mukaan tietokoneen käyttötaito on 40 %:lla erittäin hyvä tai hyvä. 33 % käyttää tietokonetta omasta mielestään tyydyttävästi ja 16 % huonosti.
Viljelijätukia on keväästä 2009 lähtien voinut hakea sähköisesti. Yleistyessään sähköinen tukihaku helpottaa tukihakuprosessia ja hallinnon työtä. Kyselyyn vastanneista viljelijöistä tukia aikoo hakea sähköisesti 55 % ja 18 % paperilla. 27 % vastaajista ei osaa sanoa tapaa, jolla aikoo hakea tukia tulevaisuudessa. Suurimpina syinä siihen, että tukia ei aiota hakea sähköisesti on se, että kirjallista tukihakemusta pidetään varmempana vaihtoehtona sekä se, että asiasta ei tiedetä tarpeeksi.
Jotta viljelijöiden sähköisten palveluiden sekä sähköisen tukihaun käyttö yleistyisi, tulee asiaan liittyvää koulutusta lisätä, sekä kannustaa viljelijöitä uusien asioiden pariin. Myös haja-asutusalueiden Internet-yhteyksien laatua sekä saatavuutta on parannettava, jotta kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita.
Opinnäytetyössä tutkittiin urjalalaisten viljelijöiden sähköisten palveluiden käyttöä, atk-taitoja, sekä Internet-yhteyksien laatua. Pyrittiin selvittämään viljelijöiden halukkuutta hakea tukia Internetin kautta ja syitä siihen, jos tukia ei haluta hakea sähköisesti. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sähköisen tukihaun ja muun sähköisen asioinnin kehittämistyössä. Tutkimuksessa tietoa kerättiin kyselylomakkeella postikyselynä Urjalan EU-tukia hakeneilta viljelijöiltä, joita oli 264 kpl. Tutkimus oli kvantitatiivinen. Kyselyn vastausprosentti oli 47,3.
Tulosten mukaan 87,2 %:lla Urjalan viljelijöistä on tietokone ja 85 %:lla Internet-yhteys. Internet-yhteydet toimivat Urjalassa keskimäärin tyydyttävästi, tätä mieltä on 42 % vastaajista, hyvänä Internet-yhteyttä pitää 27 % ja huonona 15,9 %. Viljelijät käyttävät Internet-palveluista eniten pankkipalvelua (85 %), sähköpostia (73 %) ja sääpalvelua (57%). Oman arvionsa mukaan tietokoneen käyttötaito on 40 %:lla erittäin hyvä tai hyvä. 33 % käyttää tietokonetta omasta mielestään tyydyttävästi ja 16 % huonosti.
Viljelijätukia on keväästä 2009 lähtien voinut hakea sähköisesti. Yleistyessään sähköinen tukihaku helpottaa tukihakuprosessia ja hallinnon työtä. Kyselyyn vastanneista viljelijöistä tukia aikoo hakea sähköisesti 55 % ja 18 % paperilla. 27 % vastaajista ei osaa sanoa tapaa, jolla aikoo hakea tukia tulevaisuudessa. Suurimpina syinä siihen, että tukia ei aiota hakea sähköisesti on se, että kirjallista tukihakemusta pidetään varmempana vaihtoehtona sekä se, että asiasta ei tiedetä tarpeeksi.
Jotta viljelijöiden sähköisten palveluiden sekä sähköisen tukihaun käyttö yleistyisi, tulee asiaan liittyvää koulutusta lisätä, sekä kannustaa viljelijöitä uusien asioiden pariin. Myös haja-asutusalueiden Internet-yhteyksien laatua sekä saatavuutta on parannettava, jotta kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita.