Käsityksiä yhteiskuntavastuusta : Case: Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran paikallisyksikön opiskelijat
Salmela, Tuija (2010)
Salmela, Tuija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122218883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010122218883
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran paikallisyksikön suomenkielisten opiskelijoiden yhteiskuntavastuukäsityksiä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin selvittämällä opiskelijoiden käsityksiä yhteiskuntavastuusta, taloudellisesta vastuusta, sosiaalisesta vastuusta, ympäristövastuusta, suomalaisen yrityksen toiminnan vastuuttomuuksista sekä vastuuttomista yrityksistä. Tilastollisen tarkastelun perusteella tutkimus pyrki myös selvittämään vastaajien sukupuolen, iän, koulutusohjelman, opiskeluvuoden ja valitun arvomaailman vaikutusta muodostuneisiin käsityksiin. Tutkimus toteutettiin Laurea- ammattikorkeakoulun Leppävaaran paikallisyksikön kvantitatiivisena kyselytutkimuksena maaliskuussa 2010. Tutkimuksessa käytettiin ryväs- ja yksinkertaista satunnaisotantaa ja siihen vastasi yhteensä 179 opiskelijaa.
Opinnäytetyön teoriaosuus tarkastelee yhteiskuntavastuuta Suomessa toimivan yrityksen näkökulmasta. Teoriaosuuden yhteydessä osoitetaan myös käytännön esimerkkien kautta, millaiseen vastuuttomaan toimintaan muutamat Suomessa toimivat yritykset ovat toiminnassaan syyllistyneet. Tarkastelun pääpaino on yhteiskuntavastuun kolmessa osa-alueessa: taloudellisessa vastuussa, sosiaalisessa vastuussa ja ympäristövastuussa. Tämän lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan myös yhteiskuntavastuun aloitteita, standardeja, sen osoittamista ja vaikutusta yrityksen toimintaan sekä toiminnan vastuuttomuutta. Teoriaosuudessa sivutaan tarkoituksenmukaisella tavalla myös kvantitatiivisen tutkimuksen perusperiaatteita. Tutkimusaineiston analyysiin käytettiin SPSS – ohjelmaa ja tulosten todennäköisyyttä arvioitiin Khiin neliötestin p-arvon avulla.
Tutkimuksen tuloksena muodostui käsitys siitä, millä tavalla vastaajat ymmärtävät yhteiskuntavastuun perusperiaatteet ja vastuuttoman toiminnan. Tutkimustulos osoitti vastaajien pitäneen tärkeimpänä taloudellisen vastuun toteutumisen edellytyksenä kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtimista. Sosiaalisen vastuun kohdalla tämä tekijä oli vastuu työntekijöistä ja ympäristövastuun kohdalla ympäristövaikutuksien huomiointi. Vastuullisen toiminnan tärkeimmäksi yritykselle tuomaksi hyödyksi vastaajat katsoivat parantuneen maineen ja positiiviset mielikuvat. Vastaajat katsoivat puolestaan perusteettomien irtisanomisien antamisen /työntekijöiden pulaan jättämisen olevan tärkein osoitus yrityksen toiminnassaan harjoittamasta vastuuttomuudesta. Tutkimuksessa vastaajien enemmistö ei myöskään ajatellut yrityksien käyttäneen liikaa lamaa/huonoa taloudellista tilannetta vastuuttoman toimintansa perusteena. Valtaosa vastaajista ei myöskään osoittanut vastuuttomina pitämiään yrityksiä kohtaan boikotointivalmiutta. Sitä vastoin vastaajien enemmistö sanoi kuitenkin olevansa valmis maksamaan enemmän tutkitusti vastuullisista tuotteista. Tutkimustulos osoitti myös vastuullisen toiminnan kiinnostavan vastaajia melko paljon ja heidän myös ymmärtävän sen perusperiaatteet hyvin teoriatiedon mukaisella tavalla.
Opinnäytetyön teoriaosuus tarkastelee yhteiskuntavastuuta Suomessa toimivan yrityksen näkökulmasta. Teoriaosuuden yhteydessä osoitetaan myös käytännön esimerkkien kautta, millaiseen vastuuttomaan toimintaan muutamat Suomessa toimivat yritykset ovat toiminnassaan syyllistyneet. Tarkastelun pääpaino on yhteiskuntavastuun kolmessa osa-alueessa: taloudellisessa vastuussa, sosiaalisessa vastuussa ja ympäristövastuussa. Tämän lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan myös yhteiskuntavastuun aloitteita, standardeja, sen osoittamista ja vaikutusta yrityksen toimintaan sekä toiminnan vastuuttomuutta. Teoriaosuudessa sivutaan tarkoituksenmukaisella tavalla myös kvantitatiivisen tutkimuksen perusperiaatteita. Tutkimusaineiston analyysiin käytettiin SPSS – ohjelmaa ja tulosten todennäköisyyttä arvioitiin Khiin neliötestin p-arvon avulla.
Tutkimuksen tuloksena muodostui käsitys siitä, millä tavalla vastaajat ymmärtävät yhteiskuntavastuun perusperiaatteet ja vastuuttoman toiminnan. Tutkimustulos osoitti vastaajien pitäneen tärkeimpänä taloudellisen vastuun toteutumisen edellytyksenä kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtimista. Sosiaalisen vastuun kohdalla tämä tekijä oli vastuu työntekijöistä ja ympäristövastuun kohdalla ympäristövaikutuksien huomiointi. Vastuullisen toiminnan tärkeimmäksi yritykselle tuomaksi hyödyksi vastaajat katsoivat parantuneen maineen ja positiiviset mielikuvat. Vastaajat katsoivat puolestaan perusteettomien irtisanomisien antamisen /työntekijöiden pulaan jättämisen olevan tärkein osoitus yrityksen toiminnassaan harjoittamasta vastuuttomuudesta. Tutkimuksessa vastaajien enemmistö ei myöskään ajatellut yrityksien käyttäneen liikaa lamaa/huonoa taloudellista tilannetta vastuuttoman toimintansa perusteena. Valtaosa vastaajista ei myöskään osoittanut vastuuttomina pitämiään yrityksiä kohtaan boikotointivalmiutta. Sitä vastoin vastaajien enemmistö sanoi kuitenkin olevansa valmis maksamaan enemmän tutkitusti vastuullisista tuotteista. Tutkimustulos osoitti myös vastuullisen toiminnan kiinnostavan vastaajia melko paljon ja heidän myös ymmärtävän sen perusperiaatteet hyvin teoriatiedon mukaisella tavalla.