Sotkamon kotihoidon työntekijän kokema huoli asiakkaan kotona selviytymisestä huolimittarin avulla
Kivelä, Sanna; Lohtander, Johanna (2008)
Kivelä, Sanna
Lohtander, Johanna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101271782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101271782
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kotihoidon työntekijän kokema huoli asiakkaan kotona selviytymisestä huolimittarin
avulla. Toimeksiantajana toimii Kainuun maakunta - kuntayhtymä. Kotihoidon huolimittari kuuluu yhtenä osana
Kainuun maakunta-kuntayhtymän hankkeeseen Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin (TeKo
– hanke 2005–2007) TeKo-hankkeen rahoituksesta vastaavat Tekes ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Muita
hankkeeseen kuuluvia osioita ovat mobiililaite ja kotihoidon asiakkaan elämäntarina. Hanke toteutettiin Sotkamon
kotihoidossa. Kotihoidon ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän yleinen tavoite on, että asiakas voisi asua
mahdollisimman pitkään kotona.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää Sotkamon kotihoidon työntekijöiden kokema huoli asiakkaan kotona
selviytymisestä. Tarkoituksenamme on myös kehittää huolimittaria, joka tulee kotihoidon työntekijöiden mukana
kulkevaan kannettavaan mobiililaitteeseen. Opinnäytetyömme tavoitteena on se, että kotihoidon työntekijät
voisivat helpommin arvioida asiakkaan kotona selviytymistä. Huolimittari on myös väline kotihoidon työntekijöiden
väliseen dialogiin eli kaksisuuntaiseen vuoropuheluun. Huolimittarin avulla voidaan etsiä huolille merkityksiä
ja syitä hyödyntämällä työntekijän hiljaista tietoa eli intuitiota. Kotihoidon työntekijän ennakoivalla toiminnalla
asiakas voi saada mahdollisimman nopean hoidon ja jatkohoitopaikan ajoissa.
Tutkimustehtävänä on selvittää mitä asioita kotihoidon työntekijä on kirjannut asiakkaan kotona selviytymisestä.
Saimme toimeksiantajaltamme valmiin aineiston, jonka kotihoidon työntekijät olivat kirjanneet maaliskuussa
2006. Aineisto koostui vihkoista viidestä eri Sotkamon kotihoidon tiimistä. Aineistosta ilmeni, että Sotkamon
kotihoidon työntekijät olivat eniten huolissaan asiakkaan psyykkisestä terveydentilasta. Lisäksi työntekijät olivat
huolissaan asiakkaan tukiverkostosta, fyysisestä terveydentilasta, ihon kunnosta, ravitsemuksesta, aisteista, toimintakyvystä
ja asiointi- ja hoitopalveluista.
avulla. Toimeksiantajana toimii Kainuun maakunta - kuntayhtymä. Kotihoidon huolimittari kuuluu yhtenä osana
Kainuun maakunta-kuntayhtymän hankkeeseen Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin (TeKo
– hanke 2005–2007) TeKo-hankkeen rahoituksesta vastaavat Tekes ja Kainuun maakunta-kuntayhtymä. Muita
hankkeeseen kuuluvia osioita ovat mobiililaite ja kotihoidon asiakkaan elämäntarina. Hanke toteutettiin Sotkamon
kotihoidossa. Kotihoidon ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän yleinen tavoite on, että asiakas voisi asua
mahdollisimman pitkään kotona.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää Sotkamon kotihoidon työntekijöiden kokema huoli asiakkaan kotona
selviytymisestä. Tarkoituksenamme on myös kehittää huolimittaria, joka tulee kotihoidon työntekijöiden mukana
kulkevaan kannettavaan mobiililaitteeseen. Opinnäytetyömme tavoitteena on se, että kotihoidon työntekijät
voisivat helpommin arvioida asiakkaan kotona selviytymistä. Huolimittari on myös väline kotihoidon työntekijöiden
väliseen dialogiin eli kaksisuuntaiseen vuoropuheluun. Huolimittarin avulla voidaan etsiä huolille merkityksiä
ja syitä hyödyntämällä työntekijän hiljaista tietoa eli intuitiota. Kotihoidon työntekijän ennakoivalla toiminnalla
asiakas voi saada mahdollisimman nopean hoidon ja jatkohoitopaikan ajoissa.
Tutkimustehtävänä on selvittää mitä asioita kotihoidon työntekijä on kirjannut asiakkaan kotona selviytymisestä.
Saimme toimeksiantajaltamme valmiin aineiston, jonka kotihoidon työntekijät olivat kirjanneet maaliskuussa
2006. Aineisto koostui vihkoista viidestä eri Sotkamon kotihoidon tiimistä. Aineistosta ilmeni, että Sotkamon
kotihoidon työntekijät olivat eniten huolissaan asiakkaan psyykkisestä terveydentilasta. Lisäksi työntekijät olivat
huolissaan asiakkaan tukiverkostosta, fyysisestä terveydentilasta, ihon kunnosta, ravitsemuksesta, aisteista, toimintakyvystä
ja asiointi- ja hoitopalveluista.