Ohjaajana vieraalla maalla : Harjoittelijan ohjausta kartoittava tutkimus Suomen Lähetysseuran työalueella Namibiassa
Matikka, Johanna; Lindwall, Charlotte (2010)
Lataukset:
Matikka, Johanna
Lindwall, Charlotte
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916191
Tiivistelmä
Charlotte Lindwall & Johanna Matikka. Ohjaajana vieraalla maalla - Harjoitteli-jan ohjausta kartoittava tutkimus Suomen Lähetysseuran työalueella Namibiassa. Helsinki, syksy 2010, 69s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onnistuneen ohjaustyön edellytyksiä Suomen Lähetysseuran (SLS) työkentällä Namibiassa. Tarkoituksena oli myös aikaansaada aineisto (Esikoulutusharjoittelijan ohjaajan käsikirja), joka voisi toimia uuden ohjaajan perehdytyksessä apuvälineenä. Erityisesti kartoitimme kaksoisroolissa saapuvan harjoittelijan ohjaukseen liittyviä asioita. Mitä ohjaustyössä on otettava huomioon ohjattavan suorittaessa samanaikaisesti sekä lähetystyön esikoulutusharjoittelua että opintoihin sisältyvää käytännön harjoittelua.
Tutkimusaineisto kerättiin 2010 haastattelemalla kahta ohjaajana Namibiassa toimivaa Lähetysseuran työntekijää sekä Suomessa harjoitteluista vastaavaa harjoittelijakoordinaattoria. Ohjaustyöhön liittyviä asioita selvitettiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin henkilökohtaisesti kasvokkain sekä puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Tutkimusmenetelmältään tämä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka sisältöä analysoitiin aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyön tulosten mukaan yhteistyö eri sidosryhmien välillä on välttämä-töntä harjoittelunohjauksen onnistumisen kannalta. Harjoittelijakoordinaattorin lisäksi myös harjoittelijan ja tämän ohjaavan opettajan tulee olla yhteydessä ohjaajaan ennen harjoittelun varsinaista alkamisajankohtaa. Ohjaajan puoles-taan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä paikalliseen harjoittelupaikkaan. Tä-män yhteydenpidon pohjalta harjoittelijalle rakennetaan harjoittelu, joka vastaa mahdollisimman hyvin oppilaitoksen harjoittelulle asettamia tavoitteita ja ehtoja, harjoittelijan omia toiveita ja osaamista, Lähetysseuran päämääriä sekä paikallisen yhteistyökumppanin tarpeita.
Onnistunut ohjaus edellyttää riittävän tarkkaa ja avointa kommunikaatiota kaik-kien osapuolten kesken harjoittelun aikana, sitä ennen ja sen jälkeen. Opinnäytetyö osoittaa, että SLS:n työkentällä toimivilla ohjaajilla ei ole aina riittävän tarkkaa tietoa työalueelle saapuvista harjoittelijoista ja näiden mahdollisen oppilaitoksen harjoittelulle asettamista tavoitteista ja tehtävistä. Virallista yhteydenpidon-käytäntöä ei ole olemassa. Käytänteet vaihtelevat riippuen SLS:n ohjaajan, harjoittelijan ja tämän ohjaavan opettajan aktiivisuudesta, resursseista ja tavasta toimia. Opinnäytetyön tulosten mukaan olisi tarpeellista, että etukäteiskommunikaatiosta eri yhteistyötahojen kesken muodostuisi vakituinen käytäntö.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Lähetysseuran esikoulu-tusharjoittelun ja sen ohjauksen kehittämistyössä. Johtopäätöksiä tehtäessä on kuitenkin syytä muistaa, että onnistuneen ohjauksen edellytysten kartoittaminen vain Lähetysseuran työntekijöidennäkökulmasta antaa aiheeseen yksipuolisen näkökulman.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onnistuneen ohjaustyön edellytyksiä Suomen Lähetysseuran (SLS) työkentällä Namibiassa. Tarkoituksena oli myös aikaansaada aineisto (Esikoulutusharjoittelijan ohjaajan käsikirja), joka voisi toimia uuden ohjaajan perehdytyksessä apuvälineenä. Erityisesti kartoitimme kaksoisroolissa saapuvan harjoittelijan ohjaukseen liittyviä asioita. Mitä ohjaustyössä on otettava huomioon ohjattavan suorittaessa samanaikaisesti sekä lähetystyön esikoulutusharjoittelua että opintoihin sisältyvää käytännön harjoittelua.
Tutkimusaineisto kerättiin 2010 haastattelemalla kahta ohjaajana Namibiassa toimivaa Lähetysseuran työntekijää sekä Suomessa harjoitteluista vastaavaa harjoittelijakoordinaattoria. Ohjaustyöhön liittyviä asioita selvitettiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin henkilökohtaisesti kasvokkain sekä puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Tutkimusmenetelmältään tämä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka sisältöä analysoitiin aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyön tulosten mukaan yhteistyö eri sidosryhmien välillä on välttämä-töntä harjoittelunohjauksen onnistumisen kannalta. Harjoittelijakoordinaattorin lisäksi myös harjoittelijan ja tämän ohjaavan opettajan tulee olla yhteydessä ohjaajaan ennen harjoittelun varsinaista alkamisajankohtaa. Ohjaajan puoles-taan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä paikalliseen harjoittelupaikkaan. Tä-män yhteydenpidon pohjalta harjoittelijalle rakennetaan harjoittelu, joka vastaa mahdollisimman hyvin oppilaitoksen harjoittelulle asettamia tavoitteita ja ehtoja, harjoittelijan omia toiveita ja osaamista, Lähetysseuran päämääriä sekä paikallisen yhteistyökumppanin tarpeita.
Onnistunut ohjaus edellyttää riittävän tarkkaa ja avointa kommunikaatiota kaik-kien osapuolten kesken harjoittelun aikana, sitä ennen ja sen jälkeen. Opinnäytetyö osoittaa, että SLS:n työkentällä toimivilla ohjaajilla ei ole aina riittävän tarkkaa tietoa työalueelle saapuvista harjoittelijoista ja näiden mahdollisen oppilaitoksen harjoittelulle asettamista tavoitteista ja tehtävistä. Virallista yhteydenpidon-käytäntöä ei ole olemassa. Käytänteet vaihtelevat riippuen SLS:n ohjaajan, harjoittelijan ja tämän ohjaavan opettajan aktiivisuudesta, resursseista ja tavasta toimia. Opinnäytetyön tulosten mukaan olisi tarpeellista, että etukäteiskommunikaatiosta eri yhteistyötahojen kesken muodostuisi vakituinen käytäntö.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen Lähetysseuran esikoulu-tusharjoittelun ja sen ohjauksen kehittämistyössä. Johtopäätöksiä tehtäessä on kuitenkin syytä muistaa, että onnistuneen ohjauksen edellytysten kartoittaminen vain Lähetysseuran työntekijöidennäkökulmasta antaa aiheeseen yksipuolisen näkökulman.