NÄKÖKULMIA ALLE KOLMIVUOTIAIDEN LASTEN AMMATILLISEEN VUOROHOITOON
Lönnblad, Heidi-Maria (2010)
Lönnblad, Heidi-Maria
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102011940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102011940
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena oli alle kolmivuotiaiden lasten vuorohoidon ammatillisten haasteiden ja erityisvaatimusten kartoittaminen. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuoda esille alle kolmivuotiaiden lasten vuorohoidon eri osa-alueita ja vuoropäiväkodin työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia omasta työstään.
Opinnäytetyöni teoreettisessa osuudessa kuvaillaan suomalaisen päivähoitojärjestelmän kehittymistä ja vuorohoitoa osana päivähoitojärjestelmää. Lisäksi olen koonnut teoreettiseen osuuteen alle kolmivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen pääpiirteitä. Opinnäytetyöni empiirinen osa on toteutettu haastattelemalla viittä alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä vuorohoidossa työskentelevää henkilöä kahdesta Raumalla sijaitsevasta vuoropäiväkodista. Yksi haastateltavista työskenteli vuoropäiväkodissa lastentarhaopettajan nimikkeellä, neljällä muulla haastateltavalla vastaava nimike oli lastenhoitaja.
Toteutin opinnäytetyöni aineiston keräämisen käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Keräsin aineiston teemahaastatteluin vuoropäiväkodin työntekijöiltä. Analysoin kerättyä aineistoa teemoittelemalla.
Opinnäytetyöni aineiston perusteella vuoropäiväkodin työntekijöiden mielestä vuorohoidon haasteita ovat tällä hetkellä lapsiryhmien suuret koot, henkilöstön määrän ja lapsien määrän kohtaaminen, vuorohoidon järjestämistä koskevien yhteisten sääntöjen ja ohjeistusten puuttuminen sekä sijaisten vaikean saatavuus. Näiden ongelmien arvellaan kärjistyvän jatkossa, mikäli niihin ei pystytä tarpeeksi puuttumaan. Vuorohoidon tarpeeseen arvellaan eniten vaikuttavan lapsiperheiden taloudellisesti vaikeat tilanteet. Vuorohoidossa tehokkaan tiedonkulun ja joustavan työtavan merkitys korostuu. Vuorohoidossa pystytään tukemaan alle kolmivuotiaan lapsen kasvua ja kehitystä hyvin, vaikka pienemmät lapsiryhmät arvioidaan olevan erityisen tärkeitä etenkin tälle ikäryhmälle. Vuorohoito tukee erityisesti lapsen sosiaalisten taitojen kehitystä. Rauman työllisyystilanteen vaihtelut ja perhesuhteissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vuorohoidon järjestämiseen ainakin jossain määrin. Muutokset ovat vuorohoidon työntekijöiden näkökulmasta ammatillisesti haastavia tilanteita. Muutostilanteiden pitkäaikaiset vaikutukset vuorohoidossa työskentelyyn koetaan kuitenkin vähäisinä. Opinnäytetyöni aineiston perusteella vuoropäiväkodin rooli vanhemmuuden tukijana on voimistumassa esimerkiksi perheiden tukiverkostojen supistuessa.
Opinnäytetyöni teoreettisessa osuudessa kuvaillaan suomalaisen päivähoitojärjestelmän kehittymistä ja vuorohoitoa osana päivähoitojärjestelmää. Lisäksi olen koonnut teoreettiseen osuuteen alle kolmivuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen pääpiirteitä. Opinnäytetyöni empiirinen osa on toteutettu haastattelemalla viittä alle kolmivuotiaiden lasten ryhmissä vuorohoidossa työskentelevää henkilöä kahdesta Raumalla sijaitsevasta vuoropäiväkodista. Yksi haastateltavista työskenteli vuoropäiväkodissa lastentarhaopettajan nimikkeellä, neljällä muulla haastateltavalla vastaava nimike oli lastenhoitaja.
Toteutin opinnäytetyöni aineiston keräämisen käyttäen kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Keräsin aineiston teemahaastatteluin vuoropäiväkodin työntekijöiltä. Analysoin kerättyä aineistoa teemoittelemalla.
Opinnäytetyöni aineiston perusteella vuoropäiväkodin työntekijöiden mielestä vuorohoidon haasteita ovat tällä hetkellä lapsiryhmien suuret koot, henkilöstön määrän ja lapsien määrän kohtaaminen, vuorohoidon järjestämistä koskevien yhteisten sääntöjen ja ohjeistusten puuttuminen sekä sijaisten vaikean saatavuus. Näiden ongelmien arvellaan kärjistyvän jatkossa, mikäli niihin ei pystytä tarpeeksi puuttumaan. Vuorohoidon tarpeeseen arvellaan eniten vaikuttavan lapsiperheiden taloudellisesti vaikeat tilanteet. Vuorohoidossa tehokkaan tiedonkulun ja joustavan työtavan merkitys korostuu. Vuorohoidossa pystytään tukemaan alle kolmivuotiaan lapsen kasvua ja kehitystä hyvin, vaikka pienemmät lapsiryhmät arvioidaan olevan erityisen tärkeitä etenkin tälle ikäryhmälle. Vuorohoito tukee erityisesti lapsen sosiaalisten taitojen kehitystä. Rauman työllisyystilanteen vaihtelut ja perhesuhteissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vuorohoidon järjestämiseen ainakin jossain määrin. Muutokset ovat vuorohoidon työntekijöiden näkökulmasta ammatillisesti haastavia tilanteita. Muutostilanteiden pitkäaikaiset vaikutukset vuorohoidossa työskentelyyn koetaan kuitenkin vähäisinä. Opinnäytetyöni aineiston perusteella vuoropäiväkodin rooli vanhemmuuden tukijana on voimistumassa esimerkiksi perheiden tukiverkostojen supistuessa.