Vankien ajatuksia vankilan työtoiminnan vaikutuksista heidän kuntoutumisprosessissaan
Halme, Minna (2010)
Halme, Minna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102052060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102052060
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Satakunnan vankilan Köyliön osaton työtoiminnassa mukana olevien miesvankien ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten avovankilan työtoiminta osana muuta vankilassa järjestettävää kuntoutusta on vaikuttanut heidän kuntoutumisprosessiinsa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna Satakunnan vankilan Köyliön osastolla. Tutkimukseen osallistui kuusi miesvankia. Aineisto analysoitiin ja tulkittiin sisällön analyysia hyväksi käyttäen.
Työtoimintaan suhtauduttiin hyvin positiivisesti ja se nähtiin asiana, joka kuntouttaa ja parantaa elämänhallintaa. Iän noustessa työtoiminta nähtiin yhä kuntouttavampana ja työtoiminnan ja yleensä työn tekemisen yhteys rikoksettoman elämäntavan omaksumiseen tiedostettiin yhä paremmin. Ammattitutkinnon omaavat henkilöt näkivät tulevaisuutensa valoisampana kuin henkilöt, joilla ei koulutusta ollut. He näkivät siviiliin päästyään työllistymisen mahdollisuudet parempina ja uskalluksen hakea töitä kasvaneen. Ne kenellä ei ammatillista koulutusta ollut, tiedostivat mahdollisuutensa työllistyä vapauduttuaan melko olemattomiksi, joka puolestaan voi olla lisäämässä riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Kertalaisuudella ei merkittävämmin näyttänyt olevan vaikutusta siihen, miten tutkittavat suhtautuivat työtoiminnan kuntouttavuuteen.
Moni kuntoutuu vankilassa oloaikanaan erilaisten toimintaohjelmien, päihdekuntoutuksen ja työtoiminnan yhteisvaikutuksesta erittäin hyvin. Yhteiskunnan turvallisuuden ja resurssien tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta vankeusaikana tapahtuvaan kuntoutukseen ja kuntoutusjatkumoiden turvaamiseen siviilissä tulisikin kiinnittää yhä enenevässä määrin erityistä huomiota.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja se toteutettiin teemahaastatteluna Satakunnan vankilan Köyliön osastolla. Tutkimukseen osallistui kuusi miesvankia. Aineisto analysoitiin ja tulkittiin sisällön analyysia hyväksi käyttäen.
Työtoimintaan suhtauduttiin hyvin positiivisesti ja se nähtiin asiana, joka kuntouttaa ja parantaa elämänhallintaa. Iän noustessa työtoiminta nähtiin yhä kuntouttavampana ja työtoiminnan ja yleensä työn tekemisen yhteys rikoksettoman elämäntavan omaksumiseen tiedostettiin yhä paremmin. Ammattitutkinnon omaavat henkilöt näkivät tulevaisuutensa valoisampana kuin henkilöt, joilla ei koulutusta ollut. He näkivät siviiliin päästyään työllistymisen mahdollisuudet parempina ja uskalluksen hakea töitä kasvaneen. Ne kenellä ei ammatillista koulutusta ollut, tiedostivat mahdollisuutensa työllistyä vapauduttuaan melko olemattomiksi, joka puolestaan voi olla lisäämässä riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Kertalaisuudella ei merkittävämmin näyttänyt olevan vaikutusta siihen, miten tutkittavat suhtautuivat työtoiminnan kuntouttavuuteen.
Moni kuntoutuu vankilassa oloaikanaan erilaisten toimintaohjelmien, päihdekuntoutuksen ja työtoiminnan yhteisvaikutuksesta erittäin hyvin. Yhteiskunnan turvallisuuden ja resurssien tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta vankeusaikana tapahtuvaan kuntoutukseen ja kuntoutusjatkumoiden turvaamiseen siviilissä tulisikin kiinnittää yhä enenevässä määrin erityistä huomiota.