Odottavan perheen ja alle kouluikäisen lapsen suun terveyden edistäminen – artikkelit Kätilölehteen ja Terveydenhoitaja-lehteen
Petäjämäki, Essi; Nissinen, Maiju (2011)
Petäjämäki, Essi
Nissinen, Maiju
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102092203
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjoittaa artikkelit odottavan perheen ja alle kouluikäisen lapsen suun terveyden edistämisestä Kätilölehteen ja Terveydenhoitaja-lehteen. Terveydenhoitajat ja kätilöt työskentelevät usein odottavien ja lapsiperheiden kanssa. Kätilölehden artikkelissa painottuu odotusajan suun terveydenhoito, kun taas Terveydenhoitaja-lehdessä alle kouluikäisen lapsen suun terveydenhoito. Työn tavoitteena on lisätä terveydenhoitajien ja kätilöiden valmiuksia suun terveyden edistämisessä sekä edistää moniammatillisen yhteistyön toteutumista.
Useat tutkimukset osoittavat, että suomalaisten lasten suun terveydessä on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan ja maitohammaskaries on yhä yleisempää. Tulevan lapsen suun terveyden edistäminen alkaa jo odotusaikana, sillä vanhempien suun terveydellä ja suun terveyden omahoidolla on suuri merkitys tulevan lapsen suun terveyteen. Kunnallinen suun terveydenhuolto tarjoaa odottaville perheille suun terveystarkastuksia, mutta valitettavasti osa vanhemmista ei hyödynnä tätä palvelua. Mikäli vanhempien suun terveystottumukset ja asenteet ovat kunnossa, on erittäin todennäköistä, että ne siirtyvät myös lapselle mallioppimisen kautta. Jotta suun terveyden edistäminen olisi mahdollisimman tehokasta, on yhteistyötä terveysalan eri ammattiryhmien välillä tehostettava.
Artikkelien sisältö rakentui kirjallisuuden ja kohderyhmän edustajille tekemämme haastattelun pohjalta. Molemmilla lehdillä oli omat kirjoitusohjeet, joita noudattaen artikkelit kirjoitettiin. Kätilölehti vahvisti julkaisevansa artikkelin vuonna 2011. Terveydenhoitaja-lehti ei vahvistanut julkaisua opinnäytetyön valmistumiseen mennessä.
Yhteistyötä kätilöiden sekä terveydenhoitajien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten välillä tarvitaan, jotta lasta odottavan perheen ja tulevan lapsen suun terveyttä edistävä toiminta olisi mahdollisimman tehokasta. Tällä varmistetaan suun terveyteen liittyvän tiedon vahvistuminen ja lisääntyminen molemmilla asiantuntijuusalueilla. Yhteisen asiantuntijuusalueen vahvistuessa vahvistuu myös lapsiperheen suun terveyttä edistävä toiminta.
Useat tutkimukset osoittavat, että suomalaisten lasten suun terveydessä on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan ja maitohammaskaries on yhä yleisempää. Tulevan lapsen suun terveyden edistäminen alkaa jo odotusaikana, sillä vanhempien suun terveydellä ja suun terveyden omahoidolla on suuri merkitys tulevan lapsen suun terveyteen. Kunnallinen suun terveydenhuolto tarjoaa odottaville perheille suun terveystarkastuksia, mutta valitettavasti osa vanhemmista ei hyödynnä tätä palvelua. Mikäli vanhempien suun terveystottumukset ja asenteet ovat kunnossa, on erittäin todennäköistä, että ne siirtyvät myös lapselle mallioppimisen kautta. Jotta suun terveyden edistäminen olisi mahdollisimman tehokasta, on yhteistyötä terveysalan eri ammattiryhmien välillä tehostettava.
Artikkelien sisältö rakentui kirjallisuuden ja kohderyhmän edustajille tekemämme haastattelun pohjalta. Molemmilla lehdillä oli omat kirjoitusohjeet, joita noudattaen artikkelit kirjoitettiin. Kätilölehti vahvisti julkaisevansa artikkelin vuonna 2011. Terveydenhoitaja-lehti ei vahvistanut julkaisua opinnäytetyön valmistumiseen mennessä.
Yhteistyötä kätilöiden sekä terveydenhoitajien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten välillä tarvitaan, jotta lasta odottavan perheen ja tulevan lapsen suun terveyttä edistävä toiminta olisi mahdollisimman tehokasta. Tällä varmistetaan suun terveyteen liittyvän tiedon vahvistuminen ja lisääntyminen molemmilla asiantuntijuusalueilla. Yhteisen asiantuntijuusalueen vahvistuessa vahvistuu myös lapsiperheen suun terveyttä edistävä toiminta.