Yhdessä paremmin : Aivohalvauskuntoutuksen tehostaminen moniammatillisuudella
Eronen, Soile (2010)
Eronen, Soile
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102072103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102072103
Tiivistelmä
Moniammatillinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää aivohalvauskuntoutuksessa aivoverenkiertohäiriön moniulotteisen oirekuvan vuoksi. Tutkimuksin on kuitenkin todistettu, että moniammatillisuuden hyödyntämisessä olisi vielä paljon kehitettävää. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehostaa moniammatillista aivohalvauskuntoutusta viemällä sitä toiminnan tasolle muutosintervention avulla. Muutosinterventio koostui moniammatillisista työryhmätapaamisista, jotka tallennettiin muistioiksi. Opinnäytetyö liittyy käynnissä olevaan ”Aktivoiva fysioterapia aivohalvauspotilaiden alkuvaiheen kuntoutuksessa” -tutkimushankkeeseen, ja siinä käytettiin kehittävän työntutkimuksen lähestymistapaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, miten aivoverenkiertohäiriökuntoutujan kuntoutusta ja harjoittelua on suunniteltu Kruunupuistossa työnjaon, tuotoksen ja välineiden näkökulmasta ja millaisia muutoksia siinä tapahtui opinnäytetyöhön liittyneen noin vuoden mittaisen muutosintervention aikana. Tutkimusongelmat olivat seuraavat: 1. Miten avh-kuntoutujan kuntoutus ja harjoittelu on suunniteltu aiemmin moniammatillisesta näkökulmasta?
2. Miten avh-kuntoutujan moniammatillinen kuntoutus ja harjoittelu suunnitellaan tällä hetkellä?
3. Miten avh-kuntoutujan harjoittelun suunnittelu kehittyi moniammatillisen intervention aikana?
Ensimmäisen tutkimusongelman aineistona toimivat kahden työntekijäryhmän videoidut yhteismuistelut. Vastaus ensimmäiseen tutkimusongelmaan oli, ettei moniammatillista suunnittelua ollut. Näkemykset työnjaosta ja kohteesta olivat erilaiset ryhmien välillä, samoin käytetyt välineet. Toisen tutkimusongelman aineistona olivat moniammatilliselle työryhmälle annetut alkukyselyt ja ensimmäiset työryhmätapaamisista kerätyt muistiot. Toisen tutkimusongelman vastaukseksi saatiin, että moniammatillisen työryhmän jäsenillä oli samansuuntainen näkemys eri ammattiryhmien työstä, mutta moniammatillinen yhteistyö vastasi lähinnä rinnakkain työskentelyä. Tässä vaiheessa näkyi myös orastavia merkkejä syvemmälle menevästä työryhmätyöskentelystä. Kolmannen tutkimusongelman aineiston muodostivat videoitu moniammatillisen työryhmän ryhmähaastattelu, moniammatillisten tapaamisten muistiot, toistetut alkukyselyt moniammatilliselle työryhmälle ja kenttämuistiinpanot. Vastaus kolmanteen tutkimusongelmaan oli, että rinnakkain työskentelystä päästiin ammattirajoja sovitusti ylittävään työskentelyyn. Alkuvaiheen konsultoinnista päästiin intervention aikana yhteiseen harjoitteiden suunnitteluun ja yhteisterapioiden toteutukseen. Aineistojen analysoinnissa käytettiin sovelletusti sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyössä kokeiltua toimintamallia voidaan hyödyntää sovelletusti myös muiden potilasryhmien kohdalla moniammatillisen yhteistyön tehostumiseksi ja pyrittäessä kohti entistä asiakaslähtöisempää toimintaa. Jatkossa on kehitettävä edelleen myös uusia työkäytänteitä, jotta moniammatillisuutta voitaisiin hyödyntää vieläkin tehokkaammin aivohalvauskuntoutuksessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, miten aivoverenkiertohäiriökuntoutujan kuntoutusta ja harjoittelua on suunniteltu Kruunupuistossa työnjaon, tuotoksen ja välineiden näkökulmasta ja millaisia muutoksia siinä tapahtui opinnäytetyöhön liittyneen noin vuoden mittaisen muutosintervention aikana. Tutkimusongelmat olivat seuraavat: 1. Miten avh-kuntoutujan kuntoutus ja harjoittelu on suunniteltu aiemmin moniammatillisesta näkökulmasta?
2. Miten avh-kuntoutujan moniammatillinen kuntoutus ja harjoittelu suunnitellaan tällä hetkellä?
3. Miten avh-kuntoutujan harjoittelun suunnittelu kehittyi moniammatillisen intervention aikana?
Ensimmäisen tutkimusongelman aineistona toimivat kahden työntekijäryhmän videoidut yhteismuistelut. Vastaus ensimmäiseen tutkimusongelmaan oli, ettei moniammatillista suunnittelua ollut. Näkemykset työnjaosta ja kohteesta olivat erilaiset ryhmien välillä, samoin käytetyt välineet. Toisen tutkimusongelman aineistona olivat moniammatilliselle työryhmälle annetut alkukyselyt ja ensimmäiset työryhmätapaamisista kerätyt muistiot. Toisen tutkimusongelman vastaukseksi saatiin, että moniammatillisen työryhmän jäsenillä oli samansuuntainen näkemys eri ammattiryhmien työstä, mutta moniammatillinen yhteistyö vastasi lähinnä rinnakkain työskentelyä. Tässä vaiheessa näkyi myös orastavia merkkejä syvemmälle menevästä työryhmätyöskentelystä. Kolmannen tutkimusongelman aineiston muodostivat videoitu moniammatillisen työryhmän ryhmähaastattelu, moniammatillisten tapaamisten muistiot, toistetut alkukyselyt moniammatilliselle työryhmälle ja kenttämuistiinpanot. Vastaus kolmanteen tutkimusongelmaan oli, että rinnakkain työskentelystä päästiin ammattirajoja sovitusti ylittävään työskentelyyn. Alkuvaiheen konsultoinnista päästiin intervention aikana yhteiseen harjoitteiden suunnitteluun ja yhteisterapioiden toteutukseen. Aineistojen analysoinnissa käytettiin sovelletusti sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyössä kokeiltua toimintamallia voidaan hyödyntää sovelletusti myös muiden potilasryhmien kohdalla moniammatillisen yhteistyön tehostumiseksi ja pyrittäessä kohti entistä asiakaslähtöisempää toimintaa. Jatkossa on kehitettävä edelleen myös uusia työkäytänteitä, jotta moniammatillisuutta voitaisiin hyödyntää vieläkin tehokkaammin aivohalvauskuntoutuksessa.