Monikulttuuriset työyhteisöt : työllistyminen ja työyhteisöön integroituminen maahanmuuttajien näkökulmasta
Maneejun, Nina (2011)
Maneejun, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102172448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102172448
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien kokemuksia työllistymisestä ja työyhteisöön integroitumisesta. Helsingissä maahanmuuttajien määrä työyhteisöissä lisääntyy jatkuvasti. Työyhteisöjen monikulttuuristuminen on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita, ja kulttuuriosaamisen tarve onkin lisääntynyt työyhteisöissä ja nykyaikaisessa henkilöstöhallinnossa.
Tämä laadullinen tapaustutkimus on tehty kymmenessä kunnallisessa itähelsinkiläisessä päiväkodissa. Tutkimusaineisto on kerätty avoimien kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui 12 hoitohenkilöstöön kuuluvaa lastentarhanopettajaa (4) ja -hoitajaa (8). Kaikki haastateltavat olivat naisia. He olivat kotoisin Virosta, Venäjältä, Latviasta, Ukrainasta ja Afganistanista. Tutkimusaineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajien työllistymistä edistävinä tekijöinä pidetään suomen kielen taitoa, aktiivisuutta, sosiaalisuutta, hyvä koulutusta, aikaisempaa työkokemusta, suosittelijoita, suomenkielistä nimeä ja EU-kansalaisuutta. Työllistymistä estävinä tekijöinä pidettiin heikkoa suomen kielen taitoa, passiivisuutta, heikkoa koulutusta, työkokemuksen ja suosittelijoiden puutetta sekä sitä, että on kotoisin EU-maiden ulkopuolelta ja poikkeaa ulkonäöltään kantasuomalaisista. Työyhteisöön integroitumista edesauttavina tekijöinä pidettiin hyvän kielitaidon lisäksi hyvää perehdytystä, aktiivisuutta, sosiaalisuutta, joustavuutta, kannustavaa työilmapiiriä sekä työkulttuurin samankaltaisuutta. Työyhteisöön sopeutumista hankaloittavina tekijöinä pidettiin heikkoa kielitaitoa, passiivisuutta, joustamattomuutta, ennakkoluuloja, kulttuurieroja, kiireistä työilmapiiriä, määräaikaista työsuhdetta ja heikkoa perehdytystä. Haastateltavien toiveena oli, että esimiehet olisivat nykyistä rohkeampia rekrytoimaan maahanmuuttajia.
Tutkimustulokset osoittavat, että monikulttuuristuvien työyhteisöjen kulttuuriosaamista olisi syytä parantaa lisäämällä kulttuuritietoutta ja työyhteisöjen sisäistä dialogisuutta. Työhön perehdyttämistä tulisi kehittää maahanmuuttajien erityistarpeita huomioiden, ja maahanmuuttajien tietotaitoa ja osaamista olisi tarpeellista hyödyntää työyhteisöissä nykyistä enemmän. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä nopeuttaisi, jos ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen ja muuntokouluttautuminen olisi nykyistä joustavampaa.
Tämä laadullinen tapaustutkimus on tehty kymmenessä kunnallisessa itähelsinkiläisessä päiväkodissa. Tutkimusaineisto on kerätty avoimien kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui 12 hoitohenkilöstöön kuuluvaa lastentarhanopettajaa (4) ja -hoitajaa (8). Kaikki haastateltavat olivat naisia. He olivat kotoisin Virosta, Venäjältä, Latviasta, Ukrainasta ja Afganistanista. Tutkimusaineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajien työllistymistä edistävinä tekijöinä pidetään suomen kielen taitoa, aktiivisuutta, sosiaalisuutta, hyvä koulutusta, aikaisempaa työkokemusta, suosittelijoita, suomenkielistä nimeä ja EU-kansalaisuutta. Työllistymistä estävinä tekijöinä pidettiin heikkoa suomen kielen taitoa, passiivisuutta, heikkoa koulutusta, työkokemuksen ja suosittelijoiden puutetta sekä sitä, että on kotoisin EU-maiden ulkopuolelta ja poikkeaa ulkonäöltään kantasuomalaisista. Työyhteisöön integroitumista edesauttavina tekijöinä pidettiin hyvän kielitaidon lisäksi hyvää perehdytystä, aktiivisuutta, sosiaalisuutta, joustavuutta, kannustavaa työilmapiiriä sekä työkulttuurin samankaltaisuutta. Työyhteisöön sopeutumista hankaloittavina tekijöinä pidettiin heikkoa kielitaitoa, passiivisuutta, joustamattomuutta, ennakkoluuloja, kulttuurieroja, kiireistä työilmapiiriä, määräaikaista työsuhdetta ja heikkoa perehdytystä. Haastateltavien toiveena oli, että esimiehet olisivat nykyistä rohkeampia rekrytoimaan maahanmuuttajia.
Tutkimustulokset osoittavat, että monikulttuuristuvien työyhteisöjen kulttuuriosaamista olisi syytä parantaa lisäämällä kulttuuritietoutta ja työyhteisöjen sisäistä dialogisuutta. Työhön perehdyttämistä tulisi kehittää maahanmuuttajien erityistarpeita huomioiden, ja maahanmuuttajien tietotaitoa ja osaamista olisi tarpeellista hyödyntää työyhteisöissä nykyistä enemmän. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä nopeuttaisi, jos ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen ja muuntokouluttautuminen olisi nykyistä joustavampaa.