Kokemuksia syövästä kuntoutumisesta potilaiden kertomana
Karinkanta, Sonja (2010)
Karinkanta, Sonja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102222537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102222537
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla potilaiden kokemuksia siitä, millaista tukea he olivat saaneet ja millaista tukea he kaipasivat sairastuessaan syöpään. Tavoittee-na oli lisätä hoitohenkilökunnan tietoisuutta siitä, millaista tukea potilaat halusi-vat. Opinnäytetyössä tarkasteltiin ihmistä Lauri Rauhalan (1988) esittämän ihmiskäsityksen mukaan. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Millaista kuntoutusta syöpäpotilaat kokevat tarvitsevansa? Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyössä haastateltiin seitsemää syöpään sairastunutta potilasta Vaasan ja Seinäjoen alueella. Aineisto analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulokset esitetään Rauhalan (1988) kehollisuuden, tajunnallisuuden ja situationaalisuuden olemismuotojen avulla. Esiin tulleet tärkeimmät kehollisuuden muutokset olivat solunsalpaajahoitojen aiheuttama pahoinvointi ja rintasyövän osalta rinnan poisto, joka koettiin enemmän tunteiden kautta. Tuen tarpeista tärkein oli tiedon tarve. Potilaat kokivat saaneensa hyvin kirjallisia ohjeita, mutta kaipasivat enemmän ohjeiden läpikäymistä suullisesti. Tajunnallisuudella Rauhala tarkoittaa sairauden kokemista ajatusten ja tunteiden kautta. Syövän kokeminen tajunnallisena oli aluksi järkytys, mutta tieto ja ajan kuluminen auttoivat. Merkittävin tuen tarve oli tarve keskustella sairaudesta. Situaatiolla Rauhala tarkoittaa elämäntilannetta. Potilaat kokivat saaneensa tukea läheisiltään, mutta he myös kokivat, että puolison kanssa ei ollut tapahtunut syvällistä keskustelua. Parhaaksi tueksi osoittautui vertaistuki.
Tulosten perusteella kehittämisehdotuksiksi kuvaillaan seuraavat asiat. Potilaat tarvitsevat kirjallisten ohjeiden lisäksi suullista ohjausta. Potilaat halusivat enem-män keskustelua henkisestä jaksamisesta. He esittivät myös tarpeen potilaan ja hänen puolisonsa välisen keskustelun tukemisesta.
Opinnäytetyön tulokset esitetään Rauhalan (1988) kehollisuuden, tajunnallisuuden ja situationaalisuuden olemismuotojen avulla. Esiin tulleet tärkeimmät kehollisuuden muutokset olivat solunsalpaajahoitojen aiheuttama pahoinvointi ja rintasyövän osalta rinnan poisto, joka koettiin enemmän tunteiden kautta. Tuen tarpeista tärkein oli tiedon tarve. Potilaat kokivat saaneensa hyvin kirjallisia ohjeita, mutta kaipasivat enemmän ohjeiden läpikäymistä suullisesti. Tajunnallisuudella Rauhala tarkoittaa sairauden kokemista ajatusten ja tunteiden kautta. Syövän kokeminen tajunnallisena oli aluksi järkytys, mutta tieto ja ajan kuluminen auttoivat. Merkittävin tuen tarve oli tarve keskustella sairaudesta. Situaatiolla Rauhala tarkoittaa elämäntilannetta. Potilaat kokivat saaneensa tukea läheisiltään, mutta he myös kokivat, että puolison kanssa ei ollut tapahtunut syvällistä keskustelua. Parhaaksi tueksi osoittautui vertaistuki.
Tulosten perusteella kehittämisehdotuksiksi kuvaillaan seuraavat asiat. Potilaat tarvitsevat kirjallisten ohjeiden lisäksi suullista ohjausta. Potilaat halusivat enem-män keskustelua henkisestä jaksamisesta. He esittivät myös tarpeen potilaan ja hänen puolisonsa välisen keskustelun tukemisesta.