Terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ohjatusta harjoittelusta
Lindell, Kristiina; Rautiainen, Elli (2010)
Lindell, Kristiina
Rautiainen, Elli
Vaasan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102242607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102242607
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ohjatusta harjoittelusta, erityisesti ilmapiirin, hoitohenkilökunnan ja opiskelijan välisen suhteen sekä ohjaussuhteen osalta.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa kvantitatiivisesta osiosta, mutta se sisälsi myös kvalitatiivisen osuuden. Tutkimus toteutettiin Vaasan ammattikorkeakoulun perusopintojaan suorittaneille terveydenhoitajaopiskelijoille (n=55) keväällä 2010. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS 17.0 -tilasto-ohjelman avulla ja kvalitatiivinen osio induktiivisella sisällönanalyysillä.
Vastaajien kokemukset työharjoittelupaikan ilmapiiristä olivat pääasiassa positiivisia (n=33). Opiskelijamyönteisen ilmapiirin katsottiin muodostuvan enimmäkseen opiskelijan hyvästä vastaanotosta ja tervetulleeksi toivottamisesta. Negatiivisena koettiin se, ettei opiskelija saanut olla työharjoittelupaikassa oppijan asemassa, vaan häntä pidettiin ilmaisena työvoimana.
Tutkimukseen osallistuneilla oli yleisesti ottaen hyviä kokemuksia hoitohenkilökunnan ja opiskelijan välisestä suhteesta (n=32). Tasavertaisuus nousi tärkeimmäksi hoitohenkilökunnan ja opiskelijan välistä myönteistä suhdetta määrittäväksi tekijäksi. Suhdetta heikentäväksi seikaksi koettiin välinpitämätön suhtautuminen opiskelijaan, mistä mainittiin esimerkkinä se, että opiskelijan nimeä ei vaivauduttu opettelemaan.
Vastaajat olivat kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväisiä työharjoittelunsa ohjaajaan ja ohjaussuhteeseen (n=36). Ohjaajan kiinnostus ohjaukseen sekä opiskelijan tavoitteisiin oli vastaajien mielestä hyvän ohjauksen perusta. Ohjaajan ohjaushaluttomuus, opiskelijan huomiotta jättäminen ja opiskelijan mitätöinti koettiin negatiiviseksi ohjaussuhteessa.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa kvantitatiivisesta osiosta, mutta se sisälsi myös kvalitatiivisen osuuden. Tutkimus toteutettiin Vaasan ammattikorkeakoulun perusopintojaan suorittaneille terveydenhoitajaopiskelijoille (n=55) keväällä 2010. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS 17.0 -tilasto-ohjelman avulla ja kvalitatiivinen osio induktiivisella sisällönanalyysillä.
Vastaajien kokemukset työharjoittelupaikan ilmapiiristä olivat pääasiassa positiivisia (n=33). Opiskelijamyönteisen ilmapiirin katsottiin muodostuvan enimmäkseen opiskelijan hyvästä vastaanotosta ja tervetulleeksi toivottamisesta. Negatiivisena koettiin se, ettei opiskelija saanut olla työharjoittelupaikassa oppijan asemassa, vaan häntä pidettiin ilmaisena työvoimana.
Tutkimukseen osallistuneilla oli yleisesti ottaen hyviä kokemuksia hoitohenkilökunnan ja opiskelijan välisestä suhteesta (n=32). Tasavertaisuus nousi tärkeimmäksi hoitohenkilökunnan ja opiskelijan välistä myönteistä suhdetta määrittäväksi tekijäksi. Suhdetta heikentäväksi seikaksi koettiin välinpitämätön suhtautuminen opiskelijaan, mistä mainittiin esimerkkinä se, että opiskelijan nimeä ei vaivauduttu opettelemaan.
Vastaajat olivat kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväisiä työharjoittelunsa ohjaajaan ja ohjaussuhteeseen (n=36). Ohjaajan kiinnostus ohjaukseen sekä opiskelijan tavoitteisiin oli vastaajien mielestä hyvän ohjauksen perusta. Ohjaajan ohjaushaluttomuus, opiskelijan huomiotta jättäminen ja opiskelijan mitätöinti koettiin negatiiviseksi ohjaussuhteessa.