Sairaalaan tai Kanarialle : Lähihoitajaopiskelijoiden mielipiteitä vanhuudesta ja vanhustyöstä
Maatsola, Krista; Ylipahkala, Pauliina (2011)
Maatsola, Krista
Ylipahkala, Pauliina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102282726
Tiivistelmä
Suomi ikääntyy nopeasti. Vanhustyöhön tarvitaan lisää ammattitaitoista henkilökuntaa, mutta ala ei houkuttele nuoria. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää lähihoitajaopiskelijoiden mielipiteitä vanhuudesta ja vanhustyöstä. Opinnäytetyön yhteistyö kumppanina toimi Muistiliitto, joka pyrkii lisäämään vanhustyön vetovoimaisuutta.
Työ on toteutettu kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 190 lähihoitajaopiskelijaa eri puolilta Suomea. Lomakkeessa oli sekä kvantitatiivinen, että kvalitatiivinen osa, jossa vastaajat tuottivat tarinoita. Tulokset on analysoitu SPSS –tietokone-ohjelman sekä sisällönanalyysin avulla.
Kvantitatiiviset tulokset osoittivat, että lähihoitajaopiskelijat katsovat ammattitaitonsa riittävän vanhustyöhön suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta. Opiskelijat pohtivat tulevaa työllistymistään valitessaan suuntautumisvaihtoehtonsa. Kvalitatiiviset tulokset jakautuivat kolmeen eri ryhmään. Vanhuus ongelmana ja voimavarana, sekä toimelias vanhuus –tarinoiksi. Vanhuus ongelmana –ryhmässä vanhuus oli sairastamista, köyhyyttä ja yksinäisyyttä. Toimeliaassa vanhuudessa vanhat ihmi-set etsivät jatkuvasti uusia kokemuksia ja seikkailuja esimerkiksi ulkomaan matko-jen avulla. Vanhuus voimavarana –tarinoissa kuvattiin perinteistä vanhuutta. Vanhat ihmiset olivat elämäänsä tyytyväisiä ja onnellisia.
Vanhustyön vetovoimaisuuden parantamiseksi lähihoitajaopiskelijoita voidaan oh-jata viettämään aikaa vanhojen ihmisten kanssa. Perusopintoihin voi myös sisällyttää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, jolloin vanhustyön kuvaa saataisiin monipuolisemmaksi ja tutummaksi opiskelijoille.
Työ on toteutettu kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 190 lähihoitajaopiskelijaa eri puolilta Suomea. Lomakkeessa oli sekä kvantitatiivinen, että kvalitatiivinen osa, jossa vastaajat tuottivat tarinoita. Tulokset on analysoitu SPSS –tietokone-ohjelman sekä sisällönanalyysin avulla.
Kvantitatiiviset tulokset osoittivat, että lähihoitajaopiskelijat katsovat ammattitaitonsa riittävän vanhustyöhön suuntautumisvaihtoehdosta riippumatta. Opiskelijat pohtivat tulevaa työllistymistään valitessaan suuntautumisvaihtoehtonsa. Kvalitatiiviset tulokset jakautuivat kolmeen eri ryhmään. Vanhuus ongelmana ja voimavarana, sekä toimelias vanhuus –tarinoiksi. Vanhuus ongelmana –ryhmässä vanhuus oli sairastamista, köyhyyttä ja yksinäisyyttä. Toimeliaassa vanhuudessa vanhat ihmi-set etsivät jatkuvasti uusia kokemuksia ja seikkailuja esimerkiksi ulkomaan matko-jen avulla. Vanhuus voimavarana –tarinoissa kuvattiin perinteistä vanhuutta. Vanhat ihmiset olivat elämäänsä tyytyväisiä ja onnellisia.
Vanhustyön vetovoimaisuuden parantamiseksi lähihoitajaopiskelijoita voidaan oh-jata viettämään aikaa vanhojen ihmisten kanssa. Perusopintoihin voi myös sisällyttää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, jolloin vanhustyön kuvaa saataisiin monipuolisemmaksi ja tutummaksi opiskelijoille.