Rintapumpun käyttö ja käytön ohjeistus -Rintapumpun ABC – ohjelehtinen äideille
Ikonen, Anu; Dobrin, Marianne (2011)
Ikonen, Anu
Dobrin, Marianne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103012778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103012778
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin naistentautien ja synnytysten toimialan hoitotyön laadunkehittämishanketta 2007–2012. Projektin tavoitteena oli kirjallisuuskatsaus rintapumpun käytöstä. Projektin kohderyhmänä olivat Naistentautien ja synnytysten vastuualueen potilaat sekä henkilökunta. Opinnäytetyön aikataulu sovittiin suunnitteluseminaarissa Naistenklinikalla.
Imetyksen tukemiseksi Suomessa on laadittu erilaisia lakeja ja säädöksiä. Näiden tarkoituksena on turvata odottaville ja synnyttäneille äideille ohjausta imetykseen. Tutkimusten mukaan äidit eivät koe saavansa tarpeeksi ohjausta imetykseen ja siinä mahdollisesti esiintyviin ongelmiin. Tällöin vaarana on imetyksen varhainen lopettaminen. Suomessa lapsen täysimetystä tulisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaan jatkaa, kunnes vauva on puolivuotias, ja osittaisimetystä, kunnes lapsi on vähintään vuoden ikäinen. Aina imetys ei ole mahdollista. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos lapsi on sairas tai ennenaikaisesti syntynyt. Myös tilanteissa, joissa äiti ei ole paikalla lapsen ruoka-aikana tai rintamaidon eritys on runsasta, voi äiti turvautua rintamaidon lypsämiseen. Rintamaidon lypsäminen on keino, jolla äiti voi tarjota omaa maitoaan lapselle äidinmaitokorvikkeisiin turvautumisen sijaan. Rintamaidon lypsäminen voi olla äidille myös psyykkisesti hyväksi silloin, kun hän ei muutoin voi osallistua lapsen hoitoon. Tällöin rintamaidon lypsäminen voi lisätä äidin itseluottamusta ja kiintymystä lapseen. Rintamaidon lypsämiseen voidaan käyttää käsilypsyn lisäksi erilaisia rintapumppuja. Rintapumppuja voidaan käyttää myös rintamaidon määrän lisäämiseen.
Imetyksen tukemiseksi Suomessa on laadittu erilaisia lakeja ja säädöksiä. Näiden tarkoituksena on turvata odottaville ja synnyttäneille äideille ohjausta imetykseen. Tutkimusten mukaan äidit eivät koe saavansa tarpeeksi ohjausta imetykseen ja siinä mahdollisesti esiintyviin ongelmiin. Tällöin vaarana on imetyksen varhainen lopettaminen. Suomessa lapsen täysimetystä tulisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaan jatkaa, kunnes vauva on puolivuotias, ja osittaisimetystä, kunnes lapsi on vähintään vuoden ikäinen. Aina imetys ei ole mahdollista. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos lapsi on sairas tai ennenaikaisesti syntynyt. Myös tilanteissa, joissa äiti ei ole paikalla lapsen ruoka-aikana tai rintamaidon eritys on runsasta, voi äiti turvautua rintamaidon lypsämiseen. Rintamaidon lypsäminen on keino, jolla äiti voi tarjota omaa maitoaan lapselle äidinmaitokorvikkeisiin turvautumisen sijaan. Rintamaidon lypsäminen voi olla äidille myös psyykkisesti hyväksi silloin, kun hän ei muutoin voi osallistua lapsen hoitoon. Tällöin rintamaidon lypsäminen voi lisätä äidin itseluottamusta ja kiintymystä lapseen. Rintamaidon lypsämiseen voidaan käyttää käsilypsyn lisäksi erilaisia rintapumppuja. Rintapumppuja voidaan käyttää myös rintamaidon määrän lisäämiseen.