Äitien kokemuksia imetysajan tuesta ja tukimuodoista
Kurki, Henni (2011)
Kurki, Henni
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103082941
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103082941
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaista tukea äidit saavat imetykseen ja mitä kehitettävää imetyksen tukimuodoissa Vaasassa on. Tehtävänä oli tutkia, minkälaisia imetyksen tukimuotoja on saatavilla, minkälaista tukea äidit ovat saaneet imetykselleen ja miten äidit toivoivat imetyksen tukemista kehitettävän.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui viisi imettävää äitiä. Aineisto kerättiin kahdessa eri ryhmähaastattelussa, jotka nauhoitettiin. Nauhoituksen jälkeen aineisto litteroitiin. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällön analyysia.
Tutkimustulosten mukaan oli ennen synnytystä vain yksi äiti viidestä saanut neuvolasta tietoa imetyssuosituksista, ja vain yhdelle äideistä oli näytetty imetysasentoja. Neuvolan synnytyksen jälkeinen kotikäynti oli toteutunut jokaisella äidillä. Äideistä osa piti kotikäynnin imetysohjausta hyvin vähäisenä, vauvan mittaamiseen oli keskitytty enemmän. Tutkimustuloksista ilmeni, että synnytyssalin imetysohjausta synnytyksen jälkeen piti hyvänä kolme äitiä viidestä. Siellä oli saanut imetysohjausta paremmin kuin synnyttäneiden vuodeosastolla; myös imetystukiryhmistä oli saatu tukea ja tietoa imetykseen liittyvistä asioista.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että äitien imetyksen tukemisessa ja ohjauksessa on puutteita. Neuvolan imetysohjausta tulisi äitien mielestä kehittää huomattavasti paremmaksi. Synnytyssairaalan imetysohjaus pohjautui pitkälti synnytyssalissa synnytyksen jälkeen annettuun imetysohjaukseen. Synnyttäneiden vuodeosastolla tukea ei oltu saatu tarpeeksi, hoitajien kiire ja imetysohjauksen vähäisyys olivat asioita, jotka nousivat sairaalassa kehitettäviksi asioiksi. Imetystukiryhmien merkitys oli tutkimustulosten mukaan osalle äideistä hyvin tärkeää, ryhmän kautta sai lisää tietoa imetyksestä ja vertaistukea. Imetystukitahojen yh-teistyötä on kehitettävä lisää, jotta äideille ei jäisi aukkoja imetystietoihin.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui viisi imettävää äitiä. Aineisto kerättiin kahdessa eri ryhmähaastattelussa, jotka nauhoitettiin. Nauhoituksen jälkeen aineisto litteroitiin. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällön analyysia.
Tutkimustulosten mukaan oli ennen synnytystä vain yksi äiti viidestä saanut neuvolasta tietoa imetyssuosituksista, ja vain yhdelle äideistä oli näytetty imetysasentoja. Neuvolan synnytyksen jälkeinen kotikäynti oli toteutunut jokaisella äidillä. Äideistä osa piti kotikäynnin imetysohjausta hyvin vähäisenä, vauvan mittaamiseen oli keskitytty enemmän. Tutkimustuloksista ilmeni, että synnytyssalin imetysohjausta synnytyksen jälkeen piti hyvänä kolme äitiä viidestä. Siellä oli saanut imetysohjausta paremmin kuin synnyttäneiden vuodeosastolla; myös imetystukiryhmistä oli saatu tukea ja tietoa imetykseen liittyvistä asioista.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että äitien imetyksen tukemisessa ja ohjauksessa on puutteita. Neuvolan imetysohjausta tulisi äitien mielestä kehittää huomattavasti paremmaksi. Synnytyssairaalan imetysohjaus pohjautui pitkälti synnytyssalissa synnytyksen jälkeen annettuun imetysohjaukseen. Synnyttäneiden vuodeosastolla tukea ei oltu saatu tarpeeksi, hoitajien kiire ja imetysohjauksen vähäisyys olivat asioita, jotka nousivat sairaalassa kehitettäviksi asioiksi. Imetystukiryhmien merkitys oli tutkimustulosten mukaan osalle äideistä hyvin tärkeää, ryhmän kautta sai lisää tietoa imetyksestä ja vertaistukea. Imetystukitahojen yh-teistyötä on kehitettävä lisää, jotta äideille ei jäisi aukkoja imetystietoihin.