Kuva-arkistointi ja tiedonsiirtojärjestelmä : PACS-hoitajien ja järjestelmäasiantuntijoiden työnkuva
Lappalainen, Taina (2009)
Lappalainen, Taina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904272206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904272206
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa PACSin (Picture Archiving and Communication System) parissa työskentelevien järjestelmäasiantuntijoiden ja PACS-hoitajien työnkuvasta, työnkuvan muutoksesta sekä vertailla HUS-PACSin järjestelmäasiantuntijoiden ja yksityisen terveyspalveluyrityksen PACS-hoitajien työnkuvia. Opinnäytetyön aihe nousi omasta kiinnostuksesta aiheeseen, sekä työelämän kiinnostuksesta aiheeseen. Aiheen valintaa tukivat myös aiempien tutkimuksien jatkotutkimushaasteet.
Aineisto on kerätty teemakirjoitelman avulla kahdelta järjestelmäasiantuntijalta sekä kahdelta PACShoitajalta.
Teemakirjoitelman kysymykset olivat laadullisia ja niitä oli kaksi. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä, induktiivisen aineiston analyysia.
Järjestelmäasiantuntijan ja PACS-hoitajan työ on vaativaa teknistä osaamista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Jatkuvan itsensä kehittämisen ja ajan hermoilla pysymisen lisäksi kunnallisen puolen vastauksista nousi esiin vankka ryhmätuki, joka koettiin hyvin tärkeäksi. Yksityiseltä puolelta nousi
esiin haaste ajankäytön suhteen, pitäisi osata sovittaa PACS-hoitajan työ röntgenhoitajan työhön joustavasti ilman, että kumpikaan osa-alue kärsii. Selkeä ero järjestelmäasiantuntijoiden ja PACShoitajien välillä liittyi työympäristöön. Järjestelmäasiantuntijat tekevät PACS-työtä kokopäiväisesti, kun taas PACS-hoitajat tekevät PACS-töitä röntgenhoitajan työn ohessa. Työnkuvan muutokset verrattuna aikaan ennen PACSia ovat olleet suuria. Enää ei ole paljon tilaavieviä arkistoja, joista joudutaan hakemaan vertailukuvia valotaululle ja uusintakuvauksien määrä on laskenut kuvien jälkikäsittelyn tullessa mahdolliseksi.
Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi käydessä läpi radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman opetussuunnitelmaa. PACS on aiheena tärkeä työkentällä ja se tulisi huomioida opetuksen sisällössä, opetussuunnitelmassa. Jatkotutkimushaasteena on, minkälainen opetuksen sisältö
tulisi olla jos PACSista opetettaisiin koululla laajemmin ja minkä verran PACSista opitaan työelämässä?
Aineisto on kerätty teemakirjoitelman avulla kahdelta järjestelmäasiantuntijalta sekä kahdelta PACShoitajalta.
Teemakirjoitelman kysymykset olivat laadullisia ja niitä oli kaksi. Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä, induktiivisen aineiston analyysia.
Järjestelmäasiantuntijan ja PACS-hoitajan työ on vaativaa teknistä osaamista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Jatkuvan itsensä kehittämisen ja ajan hermoilla pysymisen lisäksi kunnallisen puolen vastauksista nousi esiin vankka ryhmätuki, joka koettiin hyvin tärkeäksi. Yksityiseltä puolelta nousi
esiin haaste ajankäytön suhteen, pitäisi osata sovittaa PACS-hoitajan työ röntgenhoitajan työhön joustavasti ilman, että kumpikaan osa-alue kärsii. Selkeä ero järjestelmäasiantuntijoiden ja PACShoitajien välillä liittyi työympäristöön. Järjestelmäasiantuntijat tekevät PACS-työtä kokopäiväisesti, kun taas PACS-hoitajat tekevät PACS-töitä röntgenhoitajan työn ohessa. Työnkuvan muutokset verrattuna aikaan ennen PACSia ovat olleet suuria. Enää ei ole paljon tilaavieviä arkistoja, joista joudutaan hakemaan vertailukuvia valotaululle ja uusintakuvauksien määrä on laskenut kuvien jälkikäsittelyn tullessa mahdolliseksi.
Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi käydessä läpi radiografian ja sädehoidon koulutusohjelman opetussuunnitelmaa. PACS on aiheena tärkeä työkentällä ja se tulisi huomioida opetuksen sisällössä, opetussuunnitelmassa. Jatkotutkimushaasteena on, minkälainen opetuksen sisältö
tulisi olla jos PACSista opetettaisiin koululla laajemmin ja minkä verran PACSista opitaan työelämässä?