Haaga-Helian tradenomiopiskelijoiden suhde opintolainaan ja opintolainahyvitykseen
Suhonen, Aapo (2019)
Suhonen, Aapo
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102520240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019102520240
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suhdetta opintolainaan ja opintolainahyvitykseen ja ala kysymyksenä tutkia onko asumismuodolla ja työsuhteella vaikutusta opintolainan ottamiseen. Hypoteesina oli, että liiketalouden ja finanssi opintolinjojen opiskelijoilla olisi omasta mielestään parempi ymmärrys opintolainasta ja opintolainahyvityksestä.
Aluksi työssä käydään lävitse aiheeseen liittyvää viitekehystä, kuten opintotukea, opintorahaa ja opintolainaa, samalla myös kerrotaan kvantitatiivisen tutkimuksen perusteista.
Opinnäytetyön keskeinen elementti on kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka tehdään Webropol-ohjelmistoa käyttäen. Tutkimustulokset esitellään ensin sellaisenaan ja tämän jälkeen tuloksia analysoidaan SPPS ja Excel ohjelmistojen avulla vertailemalla eri opintolinjoja keskenään. Tutkimuksessa analysoidaan myös asumismuodon ja työssäkäynnin vaikutusta opintolainan määrään. Lopuksi tuloksista ja analyysista tehdään johtopäätöksiä, sekä pohditaan hypoteesin toteutumista. Samalla myös käydään lävitse tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti.
Tutkimuksessa selviää, että alustava hypoteesi tutkintolinjojen välisistä eroista ei täysin pidä paikkaansa. Opintolinjojen välillä on pientä eroavaisuutta tietämyksessä suhteessa opintolainaan ja opintolainahyvitykseen, mutta ero ei ole merkittävä. Alakysymyksissä sen sijaan selviää, että asumismuodolla ja työssäkäynnillä on selkeä merkitys siihen ovatko opiskelijat hakeneet opintolainaa.
Opinnäytetyön lopussa pohditaan jatkotutkimuksen mahdollisuuksia ja aihesuuntia, sekä käsitellään omaa oppimista.
Aluksi työssä käydään lävitse aiheeseen liittyvää viitekehystä, kuten opintotukea, opintorahaa ja opintolainaa, samalla myös kerrotaan kvantitatiivisen tutkimuksen perusteista.
Opinnäytetyön keskeinen elementti on kvantitatiivinen kyselytutkimus, joka tehdään Webropol-ohjelmistoa käyttäen. Tutkimustulokset esitellään ensin sellaisenaan ja tämän jälkeen tuloksia analysoidaan SPPS ja Excel ohjelmistojen avulla vertailemalla eri opintolinjoja keskenään. Tutkimuksessa analysoidaan myös asumismuodon ja työssäkäynnin vaikutusta opintolainan määrään. Lopuksi tuloksista ja analyysista tehdään johtopäätöksiä, sekä pohditaan hypoteesin toteutumista. Samalla myös käydään lävitse tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti.
Tutkimuksessa selviää, että alustava hypoteesi tutkintolinjojen välisistä eroista ei täysin pidä paikkaansa. Opintolinjojen välillä on pientä eroavaisuutta tietämyksessä suhteessa opintolainaan ja opintolainahyvitykseen, mutta ero ei ole merkittävä. Alakysymyksissä sen sijaan selviää, että asumismuodolla ja työssäkäynnillä on selkeä merkitys siihen ovatko opiskelijat hakeneet opintolainaa.
Opinnäytetyön lopussa pohditaan jatkotutkimuksen mahdollisuuksia ja aihesuuntia, sekä käsitellään omaa oppimista.