Digitaalisen painokoneen laatukäsikirja
Honkonen, Jukka (2009)
Honkonen, Jukka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904292271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904292271
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli selvittää, kuinka elektrofotografiaan perustuvalla digitaalisella neliväripainokoneella tuotetaan mahdollisimman hyvää ja tasalaatuista painojälkeä. Laadun hallinnan kannalta keskeisistä käytännön toimenpiteistä ja niiden taustatekijöistä kirjoitettiin painokoneen laatukäsikirja, joka tuli painokoneen käyttäjien ja myyntiorganisaation käyttöön.
Laatukäsikirjaa varten tehtiin testipainatuksia, joiden avulla selvitettiin ajon aikana tapahtuvia värivaihteluita, kalibroinnin värivaihteluita korjaavaa vaikutusta ja painokoneen laatuasetuksia. Testipainatuksissa käytettiin ECI:n (European Color Initiative) 1 485 värikentästä koostuvaa testiarkkia, josta mitatut Lab-väriarvot ja niiden pohjalta luodut ICC (International Color Consortium) -väriprofiilit toimivat analysointien ja vertailujen pohjana.
Testipainatusten perusteella havaittiin säännöllisen kalibroinnin olevan oleellinen digitaalipainokoneen painojäljen tasaisuutta ylläpitävä tekijä. Laitteen automaattiset, densiteettimittaukseen perustuvat värisäädöt eivät yksin riitä vakioimaan sähköisissä ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia pitkän painoajon aikana tai pitkän käyttötauon jälkeen. Tämän vuoksi tarvitaan myös erillistä värien mittaukseen perustuvaa kalibrointia.
Elektrofotografisen painoprosessin sähköisessä värinsiirrossa ja kiinnitysvaiheessa syntyvät laatuongelmat aiheutuvat usein ilman ja painomateriaalien kosteusmuutoksista. Kosteusmuutosten minimointi onkin tärkeää pyrittäessä mahdollisimman hyvään ja tasalaatuiseen painojälkeen elektrofotografiapainokoneella.
Laatukäsikirjan avulla digitaalisen painamisen laatuun vaikuttavista tekijöistä, painokoneen laatuasetuksista ja mukana tulevista laadunhallintalaitteista ja -ohjelmistosta saa yleiskuvan, joka helpottaa käytännön laadunhallintaa ja -seurantaa. Laatukäsikirja ei ole kuitenkaan yksityiskohtainen laadun hallinnan opas. Sitä olisikin mahdollista kehittää laajentamalla käsiteltäviä aihealueita ohjekirjamaisempaan muotoon.
Laatukäsikirjaa varten tehtiin testipainatuksia, joiden avulla selvitettiin ajon aikana tapahtuvia värivaihteluita, kalibroinnin värivaihteluita korjaavaa vaikutusta ja painokoneen laatuasetuksia. Testipainatuksissa käytettiin ECI:n (European Color Initiative) 1 485 värikentästä koostuvaa testiarkkia, josta mitatut Lab-väriarvot ja niiden pohjalta luodut ICC (International Color Consortium) -väriprofiilit toimivat analysointien ja vertailujen pohjana.
Testipainatusten perusteella havaittiin säännöllisen kalibroinnin olevan oleellinen digitaalipainokoneen painojäljen tasaisuutta ylläpitävä tekijä. Laitteen automaattiset, densiteettimittaukseen perustuvat värisäädöt eivät yksin riitä vakioimaan sähköisissä ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia pitkän painoajon aikana tai pitkän käyttötauon jälkeen. Tämän vuoksi tarvitaan myös erillistä värien mittaukseen perustuvaa kalibrointia.
Elektrofotografisen painoprosessin sähköisessä värinsiirrossa ja kiinnitysvaiheessa syntyvät laatuongelmat aiheutuvat usein ilman ja painomateriaalien kosteusmuutoksista. Kosteusmuutosten minimointi onkin tärkeää pyrittäessä mahdollisimman hyvään ja tasalaatuiseen painojälkeen elektrofotografiapainokoneella.
Laatukäsikirjan avulla digitaalisen painamisen laatuun vaikuttavista tekijöistä, painokoneen laatuasetuksista ja mukana tulevista laadunhallintalaitteista ja -ohjelmistosta saa yleiskuvan, joka helpottaa käytännön laadunhallintaa ja -seurantaa. Laatukäsikirja ei ole kuitenkaan yksityiskohtainen laadun hallinnan opas. Sitä olisikin mahdollista kehittää laajentamalla käsiteltäviä aihealueita ohjekirjamaisempaan muotoon.