Leikkaussairaanhoitajien käsityksiä turvallisuuskulttuurista perioperatiivisessa hoitotyössä
Kiviluoma, Anne (2010)
Kiviluoma, Anne
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103173318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103173318
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Seinäjoen keskussairaalan leikkausosaston turvallisuuskulttuuria leikkaussairaanhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa turvallisuuskulttuurista perioperatiivisen hoitotyön kehittämiseksi ja luoda perustaa uusille opinnäytetöille. Tutkimusongelmina olivat millaiseksi leikka-ussairaanhoitajat arvioivat turvallisuuskulttuurin organisatorisesta, psykologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella, jonka aineisto kerättiin järjestämällä informoitu kysely. Opinnäytetyön aineisto koostui 32 leikkaussairaanhoitajan vastauksista. Vastauspro-sentti oli 74%. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin SPSS for Windows 18.0 tilasto-ohjelmalla käyttäen frekvenssejä ja prosenttiosuuksia.
Tulosten mukaan lähityöyhteisön päivittäinen yhteistyö toimi hyvin. Vastaajista yli 70% koki, että kaikkien ammattiryhmien työpanosta arvostettiin. Esimiehen koettiin huomioivan ehdotukset potilasturvallisuuden parantamiseksi. Vastaajista 60% arvioi, että toimintaa kehitettiin aktiivisesti kohti parempaa potilasturvallisuutta. Leikkaussairaanhoitajat hallitsivat hyvin päiväajan työnsä ja kokivat henkilökohtaista vastuuta potilaan turvallisesta hoidosta. Potilasturvallisuus huomioitiin aktiivisesti työpäivän aikana ja toimintaan liittyvät tyypillisimmät ongelmat kyettiin ennakoimaan. Tiedonkulussa esiintyi ongelmia. Uusien työmenetelmien käyttöönoton yhteydessä koulutusresurssien riittämättömyys koettiin vähäisiksi. Henkilöstöresurssit työmäärästä selviytymiseksi koettiin riittämättömiksi. Vastaajista 60% koki, ettei päivystysajan leikkaustiimeissä ollut riittävästi kokeneita hoitajia. Lähes puolet leikkaussairaanhoitajista ilmaisi, että työyhteisössä oli syyllistävä ilmapiiri virheitä käsitellessä.
Tiedonkulkuprosessin jatkuva kehittäminen, perioperatiivista ammattitaitoa kehittävän koulutuksen lisääminen, henkilökuntamäärän lisääminen suhteessa työn vaatimuksiin ja HaiPro-raportointiohjelman käyttökoulutus ja vaaratilanteiden jatkuva käsittely syyllistämättömässä ilmapiirissä edistävät perioperatiivisen potilaan turvallista hoitotyötä.
Tulosten mukaan lähityöyhteisön päivittäinen yhteistyö toimi hyvin. Vastaajista yli 70% koki, että kaikkien ammattiryhmien työpanosta arvostettiin. Esimiehen koettiin huomioivan ehdotukset potilasturvallisuuden parantamiseksi. Vastaajista 60% arvioi, että toimintaa kehitettiin aktiivisesti kohti parempaa potilasturvallisuutta. Leikkaussairaanhoitajat hallitsivat hyvin päiväajan työnsä ja kokivat henkilökohtaista vastuuta potilaan turvallisesta hoidosta. Potilasturvallisuus huomioitiin aktiivisesti työpäivän aikana ja toimintaan liittyvät tyypillisimmät ongelmat kyettiin ennakoimaan. Tiedonkulussa esiintyi ongelmia. Uusien työmenetelmien käyttöönoton yhteydessä koulutusresurssien riittämättömyys koettiin vähäisiksi. Henkilöstöresurssit työmäärästä selviytymiseksi koettiin riittämättömiksi. Vastaajista 60% koki, ettei päivystysajan leikkaustiimeissä ollut riittävästi kokeneita hoitajia. Lähes puolet leikkaussairaanhoitajista ilmaisi, että työyhteisössä oli syyllistävä ilmapiiri virheitä käsitellessä.
Tiedonkulkuprosessin jatkuva kehittäminen, perioperatiivista ammattitaitoa kehittävän koulutuksen lisääminen, henkilökuntamäärän lisääminen suhteessa työn vaatimuksiin ja HaiPro-raportointiohjelman käyttökoulutus ja vaaratilanteiden jatkuva käsittely syyllistämättömässä ilmapiirissä edistävät perioperatiivisen potilaan turvallista hoitotyötä.