Kuumailmasaumaus laboratoriossa ja tuotannossa
Seppälä, Juuso (2019)
Seppälä, Juuso
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019112823075
Tiivistelmä
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty kuppikartonkia, sen rakennetta ja vaatimuksia. Lisäksi osuudessa on perehdytty saumaukseen ja erilaisiin saumausmenetelmiin. Teoriaosuudessa on myös käsitelty barrier-ominaisuuksia ja kartongin päällystämiseen käytettäviä materiaaleja.
Kokeellisen osuuden saumaustestit toteutettiin muokkaamalla laboratoriokoneen eri saumausparametreja ja kustakin koepisteestä otettiin 15 rinnakkaisnäytettä. Saumojen lujuutta testattiin laboratoriossa repäisemällä saumatut kartongit irti toisistaan ja näytekappaleista mitattiin kuiturepeämän pituus. Pituuden mukaan saumalle annettiin arvosteluasteikon mukainen arvosana. Testejä tehtiin eri neliömassaisille ja erilaisilla päällystysmenetelmillä valmistetuille kartongeille. Saumaustesteissä käytetyt kartongit oli valmistettu kahdessa koeajossa, ensimmäisessä koeajossa käytettiin A toimittajan barrier-päällystettä ja toisessa B toimittajan barrieria.
Kokonaisuudessaan testejä voidaan pitää onnistuneina. Testien tuloksena parhaiten kuppikoneen tuloksia vastasi puhallusviiveen laskeminen laboratorion saumauslaitteella 0,7 sekuntiin vakioarvosta 1,24 sekuntia, tällöin korrelaatiokertoimeksi saatiin 0,98. Myös saumaaminen lämpötilalla 200 °C antoi hyvän korrelaatiokertoimen, 0,97. Lämpötilan ollessa 200 °C ongelmana oli kuitenkin rinnakkaisnäytteiden tulosten suuri hajonta. Tutkimusta aiotaan jatkaa muuttamalla useampaa parametria yhtä aikaa, jolloin voidaan saada aikaan vielä parempi korrelaatio. Myös puhallusviiveen testaaminen 0,5-0,9 sekunnin väliltä voisi parantaa hieman korrelaatiota.
Kokeellisen osuuden saumaustestit toteutettiin muokkaamalla laboratoriokoneen eri saumausparametreja ja kustakin koepisteestä otettiin 15 rinnakkaisnäytettä. Saumojen lujuutta testattiin laboratoriossa repäisemällä saumatut kartongit irti toisistaan ja näytekappaleista mitattiin kuiturepeämän pituus. Pituuden mukaan saumalle annettiin arvosteluasteikon mukainen arvosana. Testejä tehtiin eri neliömassaisille ja erilaisilla päällystysmenetelmillä valmistetuille kartongeille. Saumaustesteissä käytetyt kartongit oli valmistettu kahdessa koeajossa, ensimmäisessä koeajossa käytettiin A toimittajan barrier-päällystettä ja toisessa B toimittajan barrieria.
Kokonaisuudessaan testejä voidaan pitää onnistuneina. Testien tuloksena parhaiten kuppikoneen tuloksia vastasi puhallusviiveen laskeminen laboratorion saumauslaitteella 0,7 sekuntiin vakioarvosta 1,24 sekuntia, tällöin korrelaatiokertoimeksi saatiin 0,98. Myös saumaaminen lämpötilalla 200 °C antoi hyvän korrelaatiokertoimen, 0,97. Lämpötilan ollessa 200 °C ongelmana oli kuitenkin rinnakkaisnäytteiden tulosten suuri hajonta. Tutkimusta aiotaan jatkaa muuttamalla useampaa parametria yhtä aikaa, jolloin voidaan saada aikaan vielä parempi korrelaatio. Myös puhallusviiveen testaaminen 0,5-0,9 sekunnin väliltä voisi parantaa hieman korrelaatiota.