Myrskytuhovalmiuden kehittäminen Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Kovanen, Jarno (2011)
Kovanen, Jarno
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103253583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103253583
Tiivistelmä
Alueellisilla metsäkeskuksilla on velvollisuus ylläpitää alueellista myrskytuhojen valmiussuunnitelmaa. Siinä kuvataan toimintaperiaatteet, joita noudattaen toiminta on mahdollisimman joustavaa ja tehokasta. Keskeistä on kuvata tehtävien ja vastuiden jako sekä toimintatavat myrskytuhotilanteessa.
Opinnäytetyössä tutkittiin viime kesänä laajaa tuhoa tehneen Asta-myrskyn tuhojen korjuuta ja pyrittiin selvittämään, miten metsänomistajat tulivat tietoisiksi myrskytuhosta ja kuinka puukauppa ja puunkorjuu lähtivät käyntiin. Opinnäytetyön pohjana oli metsänomistajille ja metsäammattilaisille tehdyt kyselyt.
Kyselyt tehtiin 500:lle myrskytuhoista ilmoittaneelle metsänomistajalle, suurimpien metsäyhtiöiden puunhankinnasta vastaaville henkilöille ja alueen metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajille. Metsänomistajista kyselyyn vastasi 264 henkilöä eli 53 % perusjoukosta. Metsäammattilaisista kyselyyn vastasi 100 %.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että sekä metsänomistajat että metsäammattilaiset saivat nopeasti tiedon myrskyn aiheuttamista tuhoista. Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä myrskyn jälkeiseen puunkorjuuseen ja puukauppaan. Eniten kehitettävää löytyy tiedottamisesta ja myrskytuhojen kartoittamisesta. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta myrskytuhojen valmiussuunnitelmaa voidaan päivittää. Jatkotutkimusta tarvittaisiin puunkorjuuyrittäjien ja metsäkoneenkuljettajien näkemyksistä.
Opinnäytetyössä tutkittiin viime kesänä laajaa tuhoa tehneen Asta-myrskyn tuhojen korjuuta ja pyrittiin selvittämään, miten metsänomistajat tulivat tietoisiksi myrskytuhosta ja kuinka puukauppa ja puunkorjuu lähtivät käyntiin. Opinnäytetyön pohjana oli metsänomistajille ja metsäammattilaisille tehdyt kyselyt.
Kyselyt tehtiin 500:lle myrskytuhoista ilmoittaneelle metsänomistajalle, suurimpien metsäyhtiöiden puunhankinnasta vastaaville henkilöille ja alueen metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajille. Metsänomistajista kyselyyn vastasi 264 henkilöä eli 53 % perusjoukosta. Metsäammattilaisista kyselyyn vastasi 100 %.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että sekä metsänomistajat että metsäammattilaiset saivat nopeasti tiedon myrskyn aiheuttamista tuhoista. Molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä myrskyn jälkeiseen puunkorjuuseen ja puukauppaan. Eniten kehitettävää löytyy tiedottamisesta ja myrskytuhojen kartoittamisesta. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta myrskytuhojen valmiussuunnitelmaa voidaan päivittää. Jatkotutkimusta tarvittaisiin puunkorjuuyrittäjien ja metsäkoneenkuljettajien näkemyksistä.