Käyttäjälähtöisen tapahtuman järjestäminen : Case: FeelGood Fest
Karlsson, Raul (2011)
Karlsson, Raul
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103143104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103143104
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin SYMBIO Living Lab -hankkeessa toteutetun FeelGood Fest- tapahtuman järjestämistä. SYMBIO Living Lab -hankkeen lähtökohtana on käyttäjien mukaan ottaminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jonka tuloksena syntyy alueen asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluita. FeelGood Fest -tapahtuman järjestämistä tutkimalla pyrittiin selvittämään, miten käyttäjät käytännössä saadaan mukaan toimintaan. FeelGood Festin tapauksessa tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen haluttiin mukaan lapsia ja nuoria. Tapahtumaa järjestämässä oli kaksi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmää. Tutkimus toteutettiin SYMBIO Living Lab -hankkeen jatkokehittämisen tueksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli SYMBIO, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun oppimisympäristö, joka toimii alueen yritysten tutkimus- ja kehittämiskumppanina.
Tämä tutkimus edustaa laadullista tutkimusta, ja se on toteutettu tapaustutkimuksena. Työssä kuvataan opiskelijaryhmien tapahtuman järjestämisessä kohtaamia haasteita ja pyritään tutkimuksen avulla löytämään vastauksia tutkimuskysymykseen: Miten saada lapset ja nuoret aktiivisesti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan itselleen tapahtumia? Tutkimusmateriaali on kerätty haastattelemalla ja havaintoja tekemällä. Tulokset koostuvat opiskelijoiden ja Nuorisotila ZENTRAn nuorisotyöntekijöiden haastatteluissa esiin tulleista näkökulmista sekä tutkijan havainnoista.
Tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten kanssa tulee käydä useita keskusteluja, jotta saavutetaan keskinäinen luottamus. Ryhmässä keskusteltaessa lapset ja nuoret saattavat kokea ryhmäpainetta tai arkailla omien mielipiteidensä esilletuomista vieraan ihmisen edessä. Tapahtumaa sunniteltaessa voi ideointiin käyttää keskustelun lisäksi apuvälineenä mielikarttaa. Sen käyttö vaatii kuitenkin opastusta ja harjoitusta. Pitkäaikainen yhteistyö jonkin kerhon tai seuran kanssa voi auttaa tapahtuman suunnittelu- ja toteutusprosessia. Silloin tehtävien jakaminen on helpompaa ja pystytään miettimään etukäteen, miten lapsia ja nuoria kannattaa osallistuttaa. Kerhossa mukana olevien kiinnostus lähteä mukaan jonkin tapahtuman toteuttamiseen saattaa olla valmiiksi korkea. Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että järjestävien tahojen keskinäinen ja sisäinen tehtävienjako on tärkeää tehokkaan toiminnan saavuttamiseksi. Projektissa mukana olevilla tulee olla selkeä käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten. Projektikokouksiin tulee panostaa ja yhteisistä asioista kommuikoida niin, että kaikki tietävät, missä vaiheessa projekti on.
Tämä tutkimus edustaa laadullista tutkimusta, ja se on toteutettu tapaustutkimuksena. Työssä kuvataan opiskelijaryhmien tapahtuman järjestämisessä kohtaamia haasteita ja pyritään tutkimuksen avulla löytämään vastauksia tutkimuskysymykseen: Miten saada lapset ja nuoret aktiivisesti mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan itselleen tapahtumia? Tutkimusmateriaali on kerätty haastattelemalla ja havaintoja tekemällä. Tulokset koostuvat opiskelijoiden ja Nuorisotila ZENTRAn nuorisotyöntekijöiden haastatteluissa esiin tulleista näkökulmista sekä tutkijan havainnoista.
Tutkimuksen perusteella lasten ja nuorten kanssa tulee käydä useita keskusteluja, jotta saavutetaan keskinäinen luottamus. Ryhmässä keskusteltaessa lapset ja nuoret saattavat kokea ryhmäpainetta tai arkailla omien mielipiteidensä esilletuomista vieraan ihmisen edessä. Tapahtumaa sunniteltaessa voi ideointiin käyttää keskustelun lisäksi apuvälineenä mielikarttaa. Sen käyttö vaatii kuitenkin opastusta ja harjoitusta. Pitkäaikainen yhteistyö jonkin kerhon tai seuran kanssa voi auttaa tapahtuman suunnittelu- ja toteutusprosessia. Silloin tehtävien jakaminen on helpompaa ja pystytään miettimään etukäteen, miten lapsia ja nuoria kannattaa osallistuttaa. Kerhossa mukana olevien kiinnostus lähteä mukaan jonkin tapahtuman toteuttamiseen saattaa olla valmiiksi korkea. Tutkimuksessa ilmeni lisäksi, että järjestävien tahojen keskinäinen ja sisäinen tehtävienjako on tärkeää tehokkaan toiminnan saavuttamiseksi. Projektissa mukana olevilla tulee olla selkeä käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten. Projektikokouksiin tulee panostaa ja yhteisistä asioista kommuikoida niin, että kaikki tietävät, missä vaiheessa projekti on.