Case: Business Boost Finland Oy:n viestintä
Kippo, Mikael (2019)
Kippo, Mikael
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120525059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120525059
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, mitä Business Boost Finland Oy:n Business Boost Finland (myöh. Business Boost) klubin jäsenet toivovat klubin sisäiseltä ja ulkoiselta viestinnältä. Tästä syystä sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämiseen suunnattiin voimavaroja. Ensimmäisenä toimenpiteenä Business Boost Finland Oy:hyn perustettiin oma viestinnästä vastaava tiimi. Viestinnän tehostamisen kohderyhmiä on kaksi: klubin nykyiset jäsenet ja klubin ulkopuoliset yritykset, mahdolliset tulevat klubilaiset. Ensimmäisessä vaiheessa klubin jäsenille lähetettiin kysely, jossa kysyttiin nykyistä viestinnän tilannetta ja mitä he toivovat viestinnältä tulevaisuudessa. Lisäksi käytiin yksittäisiä keskusteluja klubin jäsenien kanssa, jotta saatiin parempi kuva lähtötilanteesta.
Opinnäytetyössäni käyn läpi klubin sisäistä ja ulkoista viestintää, klubilaisten toiveita ja odotuksia viestinnältä, sekä kuinka klubin viestintää tullaan jatkossa kehittämään. Viestinnässä tehtävät muutokset perustuvat klubilaisten vastauksiin ja Business Boost Finland Oy:n johdon toiveisiin.
Tutkimuskohteen viestintä eroaa niin työyhteisö- kuin seuraviestinnästä. Tämä asettaa klubin viestinnälle omat haasteet, koska Business Boost klubi ei ole suoraan työpaikka, eikä esimerkiksi urheiluseura. Työympäristöä se muistuttaa siinä mielessä, että klubin tavoite on edistää liiketoimintaa, mutta jäsenet eivät ole työkavereita, eikä sillä ole normaalia esimiesalaisasetelmaa. Esimerkiksi urheiluseurasta erottaa klubin muun muassa se, että usein Business Boost klubiin kuuluminen ei ole suoraan vapaaehtoista ja jäsenyys liittyy työtehtävään ja näin ollen klubilaisella on omat vastuunsa omalle työnantajalleen. Klubin johtamiseen ja viestintään se taas luo oman hankaluutensa, koska jäsenet eivät ole työsuhteessa klubiin, eivätkä he siis ole klubin toimijoiden käskyvallan alla. Viestintään se asettaa lisää paineita sitä kautta, että viestintää seuraavat niin yrityksien nimeämät klubin jäsenet kuin heidän esimiehensä ja omat kollegat. Tässä opinnäytetyössä analysoin klubin viestintää pääasiassa samasta näkökulmasta kuin kyseessä olisi perinteinen yritys.
Alkuolettamuksena oli, että sisäistä viestintää kaivataan enemmän ja, että jäsenet haluavat uusia kanavia viestintään. Saatujen vastausten perusteella sisäisen viestinnän määrää ei tarvitse lisätä, eikä välttämättä ottaa käyttöön uusia kanavia. Syynä tähän voi olla, että välttämättä kaikki uudet viestintäkanavat eivät ole jäsenille tuttuja. Tästä syystä niitä ei välttämättä ole osattu kaivata.
Ulkoisen viestinnän kohdalla, tilanne on toinen, ulkoista viestintää toivottiin lisättävän. Ulkoisessa viestinnässä tullaan käyttämään enemmän klubin yrityksiä ja heidän omia viestintämateriaalejaan.
Tutkimusmetodina käytettiin kvantitatiivisista tutkimusmallia, jossa vastaajille (29) lähetettiin strukturoidut kysymykset.
Opinnäytetyössäni käyn läpi klubin sisäistä ja ulkoista viestintää, klubilaisten toiveita ja odotuksia viestinnältä, sekä kuinka klubin viestintää tullaan jatkossa kehittämään. Viestinnässä tehtävät muutokset perustuvat klubilaisten vastauksiin ja Business Boost Finland Oy:n johdon toiveisiin.
Tutkimuskohteen viestintä eroaa niin työyhteisö- kuin seuraviestinnästä. Tämä asettaa klubin viestinnälle omat haasteet, koska Business Boost klubi ei ole suoraan työpaikka, eikä esimerkiksi urheiluseura. Työympäristöä se muistuttaa siinä mielessä, että klubin tavoite on edistää liiketoimintaa, mutta jäsenet eivät ole työkavereita, eikä sillä ole normaalia esimiesalaisasetelmaa. Esimerkiksi urheiluseurasta erottaa klubin muun muassa se, että usein Business Boost klubiin kuuluminen ei ole suoraan vapaaehtoista ja jäsenyys liittyy työtehtävään ja näin ollen klubilaisella on omat vastuunsa omalle työnantajalleen. Klubin johtamiseen ja viestintään se taas luo oman hankaluutensa, koska jäsenet eivät ole työsuhteessa klubiin, eivätkä he siis ole klubin toimijoiden käskyvallan alla. Viestintään se asettaa lisää paineita sitä kautta, että viestintää seuraavat niin yrityksien nimeämät klubin jäsenet kuin heidän esimiehensä ja omat kollegat. Tässä opinnäytetyössä analysoin klubin viestintää pääasiassa samasta näkökulmasta kuin kyseessä olisi perinteinen yritys.
Alkuolettamuksena oli, että sisäistä viestintää kaivataan enemmän ja, että jäsenet haluavat uusia kanavia viestintään. Saatujen vastausten perusteella sisäisen viestinnän määrää ei tarvitse lisätä, eikä välttämättä ottaa käyttöön uusia kanavia. Syynä tähän voi olla, että välttämättä kaikki uudet viestintäkanavat eivät ole jäsenille tuttuja. Tästä syystä niitä ei välttämättä ole osattu kaivata.
Ulkoisen viestinnän kohdalla, tilanne on toinen, ulkoista viestintää toivottiin lisättävän. Ulkoisessa viestinnässä tullaan käyttämään enemmän klubin yrityksiä ja heidän omia viestintämateriaalejaan.
Tutkimusmetodina käytettiin kvantitatiivisista tutkimusmallia, jossa vastaajille (29) lähetettiin strukturoidut kysymykset.