Ruotsin, Norjan ja Tanskan tytäryhtiöiden kirjanpitojen kotiuttaminen pääkonttorille
Qvick, Nina (2011)
Qvick, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103032808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201103032808
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kotiuttaa kansainvälisen konsernin kolmen pohjoismaalaisen tytäryrityksen kirjanpidot hoidettavaksi pääkonttorille Suomeen. Lähtötilanteessa kirjanpidot hoidettiin Ruotsissa paikallisen tilitoimiston toimesta. Tarkoituksena oli myös selvittää kirjanpitojen siirtämisestä aiheutuvia hyötyjä ja/tai haittoja. Kirjanpitojen siirron toteuttamisesta odotettiin olevan paljon hyötyä sekä taloudellisesti että operatiivisesti. Yrityksellä on 18 tytäryritystä ympäri maailmaa ja tämän projektin avulla haluttiin selvittää pystytäänkö ulkomaisten yritysten kirjanpitoja hoitamaan Suomessa. Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli myös luoda yritykselle malli siirtoprojektista, jos tulevaisuudessa halutaan kotiuttaa muidenkin tytäryhtiöiden kirjanpitoja ja siirtyä kohti palvelukeskustyyppistä toimintaa.
Kehittämistehtävän tutkimusstrategia oli toimintatutkimus ja tutkimusmenetelminä käytettiin sekä laadullisia että numeerisia menetelmiä. Laadullisia menetelmiä olivat haastattelut ja erilaisten dokumenttien läpikäyminen. Tulosten mittaamiseksi tehtiin haastattelu niille talousosaston työntekijöille, joiden työhön siirtoprojekti vaikutti sekä talousosaston johdolle, jolta saatiin toimeksianto tälle projektille. Tutkimuksessa käytiin läpi yritysten kirjanpitoon ja talouteen liittyviä dokumentteja. Kehittämistehtävän viitekehys muodostui kirjanpidon, prosessin uudistamisen ja mallintamisen sekä muutosjohtamisen teoriasta. Tutkimuksen tukena käytettiin myös muutamia taloudellisia mittareita, joiden avulla pystyttiin mittaamaan esimerkiksi kustannusten ja työn määrää siirron jälkeen. Projektille nimettiin projektiryhmä, jonka kesken pidettiin palavereja ja suunniteltiin projektia ja käytännön toteutusta. Lähtötilanteen selvittämiseksi kirjanpitäjä ja pohjoismaisten yhtiöiden controlleri kävivät Ruotsissa tilitoimistolla selvittämässä avoimet kysymykset sekä käytännössä tehtävät työt.
Kaikkien kolmen pohjoismaisen tytäryhtiön kirjanpidot saatiin onnistuneesti ja aikataulun mukaisesti siirrettyä pääkonttorille. Kehittämistehtävän toteuttaja toimi siirtoprojektin projektipäällikkönä ja hänen vastuulleen tuli suurin osa siirtyvistä kirjanpidon tehtävistä. Ruotsalaiselle tilitoimistolle jätettiin yritysten palkanlaskenta, koska se on ulkoistettu myös Suomen yhtiöissä. Laadullisten ja numeeristen tutkimusten tulosten perusteella siirtoprojektista oli taloudellista hyötyä yritykselle. Kehittämistehtävä sujui hyvin ja kaikki tavoitteet saavutettiin. Vähäisemmillä taloudellisilla ja henkilöresursseilla on saavutettu kattava ja laadukas tiedon tarjonta. Pohjoismaisten tytäryhtiöiden taloudellinen hallinnointi on helpottunut ja parantunut projektin myötä. Tästä kehittämistehtävästä ja sen tuloksista voi olla hyötyä myös muille yrityksille, jotka harkitsevat samankaltaista projektia erityisesti pohjoismaisten yritysten kannalta.
Kehittämistehtävän tutkimusstrategia oli toimintatutkimus ja tutkimusmenetelminä käytettiin sekä laadullisia että numeerisia menetelmiä. Laadullisia menetelmiä olivat haastattelut ja erilaisten dokumenttien läpikäyminen. Tulosten mittaamiseksi tehtiin haastattelu niille talousosaston työntekijöille, joiden työhön siirtoprojekti vaikutti sekä talousosaston johdolle, jolta saatiin toimeksianto tälle projektille. Tutkimuksessa käytiin läpi yritysten kirjanpitoon ja talouteen liittyviä dokumentteja. Kehittämistehtävän viitekehys muodostui kirjanpidon, prosessin uudistamisen ja mallintamisen sekä muutosjohtamisen teoriasta. Tutkimuksen tukena käytettiin myös muutamia taloudellisia mittareita, joiden avulla pystyttiin mittaamaan esimerkiksi kustannusten ja työn määrää siirron jälkeen. Projektille nimettiin projektiryhmä, jonka kesken pidettiin palavereja ja suunniteltiin projektia ja käytännön toteutusta. Lähtötilanteen selvittämiseksi kirjanpitäjä ja pohjoismaisten yhtiöiden controlleri kävivät Ruotsissa tilitoimistolla selvittämässä avoimet kysymykset sekä käytännössä tehtävät työt.
Kaikkien kolmen pohjoismaisen tytäryhtiön kirjanpidot saatiin onnistuneesti ja aikataulun mukaisesti siirrettyä pääkonttorille. Kehittämistehtävän toteuttaja toimi siirtoprojektin projektipäällikkönä ja hänen vastuulleen tuli suurin osa siirtyvistä kirjanpidon tehtävistä. Ruotsalaiselle tilitoimistolle jätettiin yritysten palkanlaskenta, koska se on ulkoistettu myös Suomen yhtiöissä. Laadullisten ja numeeristen tutkimusten tulosten perusteella siirtoprojektista oli taloudellista hyötyä yritykselle. Kehittämistehtävä sujui hyvin ja kaikki tavoitteet saavutettiin. Vähäisemmillä taloudellisilla ja henkilöresursseilla on saavutettu kattava ja laadukas tiedon tarjonta. Pohjoismaisten tytäryhtiöiden taloudellinen hallinnointi on helpottunut ja parantunut projektin myötä. Tästä kehittämistehtävästä ja sen tuloksista voi olla hyötyä myös muille yrityksille, jotka harkitsevat samankaltaista projektia erityisesti pohjoismaisten yritysten kannalta.