Kohti parempaa työkykyä : Pelastajien kymmenen viikon tasapainon, keskivartalon hallinnan ja alaraajojen liikkuvuuden harjoittelu
Haaja, Mika; Matilainen, Antti (2011)
Haaja, Mika
Matilainen, Antti
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104013812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104013812
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Etelä- Karjalan pelastuslaitoksen vaihtoehtoisen työpaikkaliikunnan vaikutuksia pelastajien tasapainoon, keskivartalon hallintaan ja alaraajojen liikkuvuuteen.
Kysymyksessä oli kvantatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat Etelä – Karjalan pelastuslaitoksen pelastajia. Tutkimusryhmä arvottiin työvuorojen perusteella koe - ja kontrolliryhmiin. Alku- ja loppumittaukset suoritettiin laboratorio-olosuhteissa. Tasapainoa mitattiin Good balance laitteella, keskivartalon hallintaa mitattiin SpinalMouse – laitteella ja alaraajojen liikkuvuusmittaukset tehtiin elektronisella goniometrillä.
Koeryhmä suoritti kymmenen viikkoa kestävän progressiivisen toiminnallisen harjoittelun. Se koostui toiminnallisista dynaamisista tasapainoharjoituksista, joissa kavennettiin tukipintaa ja horjutettiin pelastajan tasapainoa. Tähän tutkimukseen liikkeet oli valittu sen mukaan, että ne vastaavat pelastajien työtilanteita. Harjoittelua käytiin ohjaamassa kaksi kertaa viikossa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kuntosalilla. Lopullinen tutkimusryhmän koko oli (n=16). Koeryhmässä (n=12) oli katoa (n=4) ja kontrolliryhmässä (n=10) oli katoa (n=2). Katohenkilöiden tuloksia ei otettu mukaan analysointiin. Tulokset analysoitiin SPSS-17.0 - ohjelmalla. Tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden raja oli p<0,05.
Koeryhmällä vasemman lonkkanivelen extensio lisääntyi 87,5 % ja oikean polvinivelen flexio lisääntyi 9,6 %. Koeryhmällä vasemman alaraajan lonkkanivelen flexio lisääntyi SLR – testillä mitattuna 8,7 %. 20 sekunnin oikean jalan seisonnassa sivusuuntainen huojunta väheni 9,0 %. Koeryhmällä oikean lonkkanivelen ulkokierto väheni 20,1 %.
Kontrolliryhmällä oikean lonkkanivelen extensio väheni 31,1 % ja oikean lonkkanivelen ulkokierto väheni 29,9 %. Kontrolliryhmällä vasemman lonkkanivelen flexio lisääntyi SLR – testillä mitattuna 6,2 %.
Tulokset eivät ole yleistettävissä pienen otoskoon takia. Tässä tutkimuksessa käytetyllä toiminnallisella harjoittelulla ei tullut merkitsevää muutosta tasapainoon, keskivartalon hallintaan sekä alaraajojen liikkuvuuteen.
Jatkotutkimusaiheita tarvitaan vielä selvittämään, millä keinoilla pelastajilta tutkittuja ominaisuuksia saadaan kehitettyä.
Kysymyksessä oli kvantatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt olivat Etelä – Karjalan pelastuslaitoksen pelastajia. Tutkimusryhmä arvottiin työvuorojen perusteella koe - ja kontrolliryhmiin. Alku- ja loppumittaukset suoritettiin laboratorio-olosuhteissa. Tasapainoa mitattiin Good balance laitteella, keskivartalon hallintaa mitattiin SpinalMouse – laitteella ja alaraajojen liikkuvuusmittaukset tehtiin elektronisella goniometrillä.
Koeryhmä suoritti kymmenen viikkoa kestävän progressiivisen toiminnallisen harjoittelun. Se koostui toiminnallisista dynaamisista tasapainoharjoituksista, joissa kavennettiin tukipintaa ja horjutettiin pelastajan tasapainoa. Tähän tutkimukseen liikkeet oli valittu sen mukaan, että ne vastaavat pelastajien työtilanteita. Harjoittelua käytiin ohjaamassa kaksi kertaa viikossa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kuntosalilla. Lopullinen tutkimusryhmän koko oli (n=16). Koeryhmässä (n=12) oli katoa (n=4) ja kontrolliryhmässä (n=10) oli katoa (n=2). Katohenkilöiden tuloksia ei otettu mukaan analysointiin. Tulokset analysoitiin SPSS-17.0 - ohjelmalla. Tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden raja oli p<0,05.
Koeryhmällä vasemman lonkkanivelen extensio lisääntyi 87,5 % ja oikean polvinivelen flexio lisääntyi 9,6 %. Koeryhmällä vasemman alaraajan lonkkanivelen flexio lisääntyi SLR – testillä mitattuna 8,7 %. 20 sekunnin oikean jalan seisonnassa sivusuuntainen huojunta väheni 9,0 %. Koeryhmällä oikean lonkkanivelen ulkokierto väheni 20,1 %.
Kontrolliryhmällä oikean lonkkanivelen extensio väheni 31,1 % ja oikean lonkkanivelen ulkokierto väheni 29,9 %. Kontrolliryhmällä vasemman lonkkanivelen flexio lisääntyi SLR – testillä mitattuna 6,2 %.
Tulokset eivät ole yleistettävissä pienen otoskoon takia. Tässä tutkimuksessa käytetyllä toiminnallisella harjoittelulla ei tullut merkitsevää muutosta tasapainoon, keskivartalon hallintaan sekä alaraajojen liikkuvuuteen.
Jatkotutkimusaiheita tarvitaan vielä selvittämään, millä keinoilla pelastajilta tutkittuja ominaisuuksia saadaan kehitettyä.