Pelastustoiminnanjohtajan tulvantorjuntaosaaminen ja koulutustarpeet
Siitonen, Mikael (2011)
Siitonen, Mikael
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104043883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104043883
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää pelastustoiminnanjohtajien tämän hetkistä tulvantorjunta ja tulvariskienhallinnan osaamista ja mahdollisia tulevaisuuden koulutustarpeita. Opinnäytetyö on yksi osa Tekesin Giflood-hanketta, jossa tavoite on kehittää mallinnus- ja kartoitusmenetelmiä osaksi tulvariskien arvioinnin liiketoimintaa. Hankkeessa mukana olevia organisaatioita ovat: Laurea ammattikorkeakoulu, Turun Yliopiston maantieteenlaitos, Cassidian Finland Oy, Fortum Heat and Power Oy, Geodeettinen laitos, SY-KE, Golder Associates, Maanmittauslaitos, Blom kartta Oy, Kemijoki Aquatic Technology Oy, Portalify Oy, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Pelastusopisto.
Opinnäytetyössä pelastustoiminnanjohtaja käsite on rajattu tarkoittamaan pelastuslaitosten päivystävää päällystöä, kuten päivystäviä palomestareita ja päälliköitä. Pelastustoiminnanjohtajat, kuten alipäällystö ja vapaapalokuntien yksikönjohtajat ovat rajattu pois tästä opinnäytetyöstä. Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus pelastustoiminnanjohtajille. Kysely laadittiin ja toteutettiin kesällä 2010. Kyselyn laadinta ja toteutus tehtiin yhdessä turvallisuusosaamisen koulutusohjelmassa opiskelleen opiskelija Jari Vuoripuron ja Turun Yliopistossa Pro Graduaan tekevän Erika Raitalammen kanssa. Vuoripuro ja Raitalampi laativat kysymykset omia raporttejaan varten ja tämän opinnäytetyön kirjoittaja omat kysymyksensä. Kolmen laa-tijan kysymykset syötettiin Webropol-järjestelmään yhdeksi kyselyksi, joka lähetettiin pelastustoiminnan-johtajille.
Kyselyn tuloksena saatiin, että pelastustoiminnanjohtajien tulvantorjuntaosaaminen on vajavaista ja perehtyneisyys osin oman aktiivisuuden varassa. Onnettomuustyyppinä tulva on harvinainen, joten pelastustoiminnanjohtajille ei kerry työuransa aikana merkittävästi tulvantorjuntakokemusta. Tulevaisuuden koulutusta varten selvitettiin vastaajien näkemystä tulvantorjuntakoulutuksen opetusjärjestelyistä ja mahdol-lisesta järjestäjästä. Suurimman kannatuksen koulutuksen järjestämistavasta sai työpaikkakoulutus lähiopetuksena, jonka tulee sisältää käytännön harjoituksia.
Haastatteluilla saatiin näkyväksi tulvantorjunnan ongelmia ja asioita, jotka tulee huomioida koulutuksessa ja torjuntatoimien aikana sekä operatiivisessa ennakkosuunnittelussa. Merkittäviä haastatteluissa esiin tulleita asioita olivat yhteistyö eri viranomaisten ja organisaatioiden kanssa, onnettomuus- ja viranomais-tiedottaminen sekä resurssien kartoittaminen ennen tulvatilannetta. Opinnäytetyön johtopäätöksissä nähtiin tarpeelliseksi laatia pelastustoimelle tulvantorjuntaopas.
Opinnäytetyössä pelastustoiminnanjohtaja käsite on rajattu tarkoittamaan pelastuslaitosten päivystävää päällystöä, kuten päivystäviä palomestareita ja päälliköitä. Pelastustoiminnanjohtajat, kuten alipäällystö ja vapaapalokuntien yksikönjohtajat ovat rajattu pois tästä opinnäytetyöstä. Opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus pelastustoiminnanjohtajille. Kysely laadittiin ja toteutettiin kesällä 2010. Kyselyn laadinta ja toteutus tehtiin yhdessä turvallisuusosaamisen koulutusohjelmassa opiskelleen opiskelija Jari Vuoripuron ja Turun Yliopistossa Pro Graduaan tekevän Erika Raitalammen kanssa. Vuoripuro ja Raitalampi laativat kysymykset omia raporttejaan varten ja tämän opinnäytetyön kirjoittaja omat kysymyksensä. Kolmen laa-tijan kysymykset syötettiin Webropol-järjestelmään yhdeksi kyselyksi, joka lähetettiin pelastustoiminnan-johtajille.
Kyselyn tuloksena saatiin, että pelastustoiminnanjohtajien tulvantorjuntaosaaminen on vajavaista ja perehtyneisyys osin oman aktiivisuuden varassa. Onnettomuustyyppinä tulva on harvinainen, joten pelastustoiminnanjohtajille ei kerry työuransa aikana merkittävästi tulvantorjuntakokemusta. Tulevaisuuden koulutusta varten selvitettiin vastaajien näkemystä tulvantorjuntakoulutuksen opetusjärjestelyistä ja mahdol-lisesta järjestäjästä. Suurimman kannatuksen koulutuksen järjestämistavasta sai työpaikkakoulutus lähiopetuksena, jonka tulee sisältää käytännön harjoituksia.
Haastatteluilla saatiin näkyväksi tulvantorjunnan ongelmia ja asioita, jotka tulee huomioida koulutuksessa ja torjuntatoimien aikana sekä operatiivisessa ennakkosuunnittelussa. Merkittäviä haastatteluissa esiin tulleita asioita olivat yhteistyö eri viranomaisten ja organisaatioiden kanssa, onnettomuus- ja viranomais-tiedottaminen sekä resurssien kartoittaminen ennen tulvatilannetta. Opinnäytetyön johtopäätöksissä nähtiin tarpeelliseksi laatia pelastustoimelle tulvantorjuntaopas.