Yhdistystoiminta kätilötyössä – koko kätilökunnan etu : Uudenmaan läänin Kätilöyhdistyksen 100-vuotinen historia
Linna, Johanna; Peltomäki, Jenni; Sevón, Anne-Laura (2011)
Linna, Johanna
Peltomäki, Jenni
Sevón, Anne-Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104114147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201104114147
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä historiikki Uudenmaan läänin Kätilöyhdistyksen historiasta 100 vuoden ajalta. Pyyntö historiikin kokoamiseen tuli yhdistykseltä. Opinnäytetyössä selvitetään Suomen historiaa, yhteiskunnallisten olojen kehitystä, naisen aseman muutoksia ja ennen kaikkea kätilöiden asemaa ja työnkuvan muutoksia. Opinnäytetyön tietoperusta pohjustaa historiikkia, joka on koottu erilliseksi opinnäytetyön liitteeksi. Uudenmaan läänin Kätilöyhdistyksellä on alkuperäiset materiaalit historiastaan toimitiloissaan Pasilassa, Helsingissä. Historiikki pohjautuu tilikirjoihin, kokouspöytäkirjoihin sekä sairaus- ja hautausapurahaston pöytäkirjoihin. Aluksi materiaali referoitiin tarkasti vuosittain tietokoneelle, mutta selkeän kokonaisuuden luomiseksi aineisto jaettiin lopulta aiheittain. Ensimmäisen vaiheen tekstiä oli noin 150 sivua, joka tiivistyi 47 sivun historiikiksi.
Historiikki alkaa yhdistyksen perustamisvuodesta 1899. Alusta alkaen yhdistyksen tarkoituksena oli kohottaa kätilöiden asemaa yhteiskunnassa sekä herättää toveruutta ammattikunnan keskuudessa. Historiikin alussa kuvataan perustajajäsenten toiveikkuutta yhdistyksen perustamista kohtaan. Yhteiskunnallisten tapahtumien, kuten sotien, vaikutukset näkyvät historiikissa yhdistyksen toiminnan ja jäsenten aktiivisuuden muutoksina. Yhdistyksen yhteistyökumppaneista esille nousevat erityisesti Kätilöliitto, muut kätilöyhdistykset, naisjärjestöt, Tehy sekä seniorikätilöt kansainvälistä yhteistyötä unohtamatta. Virallisen yhdistystoiminnan ohella jäsenet nauttivat myös vapaamuotoisemmasta yhdessäolosta esimerkiksi retkien, pikkujoulujen ja vuosipäivien merkeissä. Kätilöiden palkkaan, työllisyyteen sekä työnkuvan muutoksiin liittyvät asiat olivat aktiivisesti esillä yhdistyksen toiminnassa koko 100 vuoden ajan. Lisäksi huolta pidettiin kätilöiden työturvasta, hyvinvoinnista ja koulutuksesta. Yhdistyksen varainhoitoa kuvaillaan yleisellä tasolla ja rahasummia on havainnollistettu muutamin esimerkein. Tekstin joukossa ja historiikin lopussa olevat kuvat, taulukot ja diagrammi tukevat ja selventävät kokonaisuutta. Vanhojen kirjoitusten värikästä tekstiä pyrittiin säilyttämään suorien lainausten muodossa.
Yhdistyksen perustaminen oli tärkeää, vaikka toiminnan aktivoituminen vei aikaa ja yhdistyksen olemassaoloa kyseenalaistettiin ajoittain. Yhdistys laittoi liikkeelle kätilöiden asemaa parantavia esityksiä, mutta tärkeää oli myös äitien ja perheiden hyvinvointi. Erityisesti äitiyshuollon kokemat muutokset herättivät kätilöissä taistelutahtoa. Yleisesti kätilöiden tavoitteena oli toimia parhaimman osaamisensa mukaan siveellisesti, kätilön mainetta kohottaen sekä samalla itseään kehittäen.
Historiikki alkaa yhdistyksen perustamisvuodesta 1899. Alusta alkaen yhdistyksen tarkoituksena oli kohottaa kätilöiden asemaa yhteiskunnassa sekä herättää toveruutta ammattikunnan keskuudessa. Historiikin alussa kuvataan perustajajäsenten toiveikkuutta yhdistyksen perustamista kohtaan. Yhteiskunnallisten tapahtumien, kuten sotien, vaikutukset näkyvät historiikissa yhdistyksen toiminnan ja jäsenten aktiivisuuden muutoksina. Yhdistyksen yhteistyökumppaneista esille nousevat erityisesti Kätilöliitto, muut kätilöyhdistykset, naisjärjestöt, Tehy sekä seniorikätilöt kansainvälistä yhteistyötä unohtamatta. Virallisen yhdistystoiminnan ohella jäsenet nauttivat myös vapaamuotoisemmasta yhdessäolosta esimerkiksi retkien, pikkujoulujen ja vuosipäivien merkeissä. Kätilöiden palkkaan, työllisyyteen sekä työnkuvan muutoksiin liittyvät asiat olivat aktiivisesti esillä yhdistyksen toiminnassa koko 100 vuoden ajan. Lisäksi huolta pidettiin kätilöiden työturvasta, hyvinvoinnista ja koulutuksesta. Yhdistyksen varainhoitoa kuvaillaan yleisellä tasolla ja rahasummia on havainnollistettu muutamin esimerkein. Tekstin joukossa ja historiikin lopussa olevat kuvat, taulukot ja diagrammi tukevat ja selventävät kokonaisuutta. Vanhojen kirjoitusten värikästä tekstiä pyrittiin säilyttämään suorien lainausten muodossa.
Yhdistyksen perustaminen oli tärkeää, vaikka toiminnan aktivoituminen vei aikaa ja yhdistyksen olemassaoloa kyseenalaistettiin ajoittain. Yhdistys laittoi liikkeelle kätilöiden asemaa parantavia esityksiä, mutta tärkeää oli myös äitien ja perheiden hyvinvointi. Erityisesti äitiyshuollon kokemat muutokset herättivät kätilöissä taistelutahtoa. Yleisesti kätilöiden tavoitteena oli toimia parhaimman osaamisensa mukaan siveellisesti, kätilön mainetta kohottaen sekä samalla itseään kehittäen.